Uniongelmat alkavat taatusti ottaa ennen pitkää aivoon

Kuukauden teema

Uniongelmat alkavat taatusti ottaa ennen pitkää aivoon

Aivoissa on sata miljardia aivosolua, jotka huolehtivat yhteistyössä siitä, että kehoksi kutsuttu fyysisten ja kognitiivisten elintoimintojemme koneisto toimii kuten sen kuuluukin. Jotta aivot selviäisivät elintärkeistä tehtävistään, vaativat ne säännöllistä unenaikaista huoltoa.

On ehkä nurinkurista, että juuri silloin, kun nukkuminen tuntuu vaativissa elämäntilanteissa haastavimmalta, tulisi erityisesti varmistaa, että palauttavaa lepoa saa riittävästi. Kun aivot surraavat ylikierroksilla elämän haasteiden ratkaisupuuhissa, ne myös tarvitsevat erityisen paljon huoltoa. Uni on aivotoimintojen ylläpidon kannalta korvaamattoman tärkeä asia ja siksi kimuranteimmissakin elämän kurveissa tulisi muistaa hidastaa, ja antaa sille mahdollisuus.

 

Mitä aivoissa unen aikana tapahtuu?

Aivot ovat kuin kapellimestari, jonka tehtävänä on ohjailla kaikkien elintoimintojesi orkesteria. Koska hallinnoitavaa on paljon, on osa aivojen toiminnoista ajastettu tapahtumaan valveaikaan ja osa nukkuessasi. Valveilla ollessasi aivosi käyttävät kaiken energiansa valveenaikaisten elintoimintojen ylläpitoon ja ympäristöstä tulevien signaalien tulkitsemiseen. Yöllä aivojen tärkeimpiä tehtäviä ovat ravintovarastojen täydennys, omaksuttujen tietojen arkistointi ja lajittelu sekä turhasta eroon hankkiutuminen.

Ravintovarastojen täydennys tarkoittaa käytännössä hermosolujen tarvitsemien glukoosi- ja laktaattivarastojen tankkausta. Varastot kuluvat aivojen valveenaikaisessa käytössä ja mikäli niille ei anneta säännöllisesti mahdollisuutta täydentyä nukkuessasi, hermosolujen elinvoimaisuus ja toimintakyky heikkenevät. Unen aikana siis varmistetaan, että toimintavalmiutesi on seuraavanakin päivänä parhaalla tasolla.

Valveilla ollessasi aivoissasi rakentuu jatkuvasti uusia hermokytköksiä. Koska aivojenkin toimintakapasiteetti on rajallinen, täytyy nämä kytkökset lajitella säännöllisesti hyödyllisiin ja hyödyttömiin. Tämä tapahtuu unen aikana, jolloin hyödyttömistä kytköksistä hankkiudutaan eroon ja hyödylliset säästetään. Samalla aivosi myös arkistoivat tärkeää valveen aikana omaksuttua informaatiota pysyvään muistiin sekä yhdistelevät vanhaa ja uutta. Tämän siivousoperaation ansiosta pystyt hahmottamaan kokonaisuuksia ja syy-seuraussuhteita.

Yksi kiinnostavimmista viime aikaisista unitutkimuksen löydöksistä on havainto siitä, että ihmisen nukkuessa aivoissa alkaa tapahtua peseytymistä. Kun illalla nukahdat ja siirryt kevyen unen kautta syvän unen vaiheeseen, alkaa puhdistusoperaatio. Operaation tuloksena valveen aikana kertyneet vialliset proteiinit ja kuona-aineet puhdistuvat aivoistasi pois. Tämä “aivopesu” tapahtuu tutkijoiden mukaan käytännössä siten, että kun ihmisen nukkuessa aivosolut kutistuvat, raot niiden väleissä suurentuvat. Tällöin aivoneste pääsee huuhtomaan soluja ja puhdistamaan niihin kertyneitä myrkkyjä.

Unen vaiheesta riippuen aivoissa tapahtuu erilaisia asioita. Nykytiedon mukaan erityisen tärkeää aivotoiminnan kannalta ovat syvän unen vaiheet, jolloin erilaisia hormoneja, esimerkiksi testosteroni-kasvuhormonia erittyy kaikkein eniten. Vilkeunen, eli REM-unen aikana aivot puolestaan käyvät kuumana tallentaessaan kognitiivista varastoaan.

Kaikki aivojen unenaikaiset toiminnot rakentavat yhteistyössä seuraavan päivän vireystilaa. Aivojen todellakin voidaan ajatella olevan fasilitaattori tai kapellimestari, joka huolehtii siitä, että olet mahdollisimman toimiva versio itsestäsi aina jokaöisten huoltotoimenpiteiden jälkeen.

Uniongelmat alkavat taatusti ottaa ennen pitkää aivoon 1

Vireystilasta toiseen automaattiohjauksella

Aivotoimintasi on siis erilaista ollessasi valveilla tai unessa. Mutta mitkä aivojen toiminnot kertovat sinulle, milloin on aika herätä tai mennä nukkumaan?

Ollessasi hereillä vireystilasi on korkea päivähormonien, eli niin sanottujen pakene tai taistele -hormonien ansiosta. Kun vireystilasi lähtee illalla laskuun, päivähormonit väistyvät yöajan lepoa ja palautumista tukevien hormonien tieltä. Aivojen valveen ja unen aikaista toimintaa ei vielä täysin tunneta, mutta muun muassa yleisimmin vireystasoon vaikuttavat välittäjäaineet on tunnistettu.

Valveilla ollessasi vireystilasi ylläpitäjiä ovat mm. välittäjäaineet noradrenaliini, serotoniini, asetyylikoliini ja histamiini, Lisäksi hiljattain on löydetty uusi välittäjäaine, oreksiini, jolla on todettu olevan tärkeä tehtävä paitsi vireystilan, myös energia-aineenvaihdunnan ja ravinnonoton säätelyssä.

Kun vireystilaa ylläpitävien välittäjäaineiden tuotanto iltaa kohden vähenee ja alat tuntea itsesi uneliaaksi, se johtuu muun muassa aivojesi GABA-neuroneiden aktivaatiotason noususta sekä melatoniinihormonituotannon lisääntymisestä. Tutkijoiden mukaan eräs selitys nukahtamiselle ja heräämiselle löytyy välittäjäaineista nimeltään adenosiini ja typpioksidi. Nämä ovat hypnotoksiineja, joita syntyy aivoissasi valveen aikana. Mitä korkeammaksi esimerkiksi adenosiinipitoisuus aivoissasi päivän aikana kasvaa, sitä enemmän se vähentää korkeaa vireystilaa säätelevien välittäjäaineiden toimintaa. Toisin sanoen, mitä enemmän adenosiinia aivoihisi päivän aikana kertyy, sitä enemmän sinua alkaa illalla väsyttää ja sitä syvemmin ja pidempään seuraavana yönä nukut. Toisaalta, kun adenosiini on poistunut unen aikana aivoistasi ja päivähormonien tuotanto alkaa vastaavasti lisääntyä, tiedät että on aika herätä. Oletko joskus miettinyt, miksi kahvinjuonti etenkin illalla hankaloittaa nukahtamista? Vastaus tähän löytyy kofeiinin ja adenosiinireseptorien vuoropuhelusta. Kofeiini blokkaa adenosiinireseptorien toimintaa ja estää näin aivojesi adenosiinipitoisuuden nousua tasolle, jossa alat tuntea itsesi väsyneeksi.

Unen ja valveen säätely on siis useiden säätömekanismien muodostama iso kokonaisuus. Yhtä toimintoa ei voida erottaa toisesta, vaan kyse on monimutkaisesta ja älykkäästä järjestelmästä, jossa jokaisella yksittäisellä toiminnolla on tärkeä rooli.

Anna aivoillesi sitä mitä ne tarvitsevat

Vaikka sinä nukut, aivosi eivät nuku koskaan. Koska aivosi ahkeroivat tauotta, ne tarvitsevat toimiakseen myös mahdollisuuden säännölliseen, laadukkaaseen palautumiseen. Monesti elämän vaativissa tilanteissa saatamme lähteä nipistämään unemme määrästä, koska ajattelemme että selviämme hetkellisesti kyllä vähemmälläkin. Se on virhe, sillä ilman jokaöistä huoltotaukoaan aivosi eivät kykene toimimaan tehokkaasti ja sinun hyvinvointiasi ylläpitäen.

Sen lisäksi, että näemme aivoillemme antamiemme huoltotaukojen vaikutukset välittömästi seuraavan päivän vireystilassa ja pirteydessä, on aivojen hyvinvoinnista huolehtimisella myös muita, terveyttä kokonaisvaltaisesti edistäviä ja ylläpitäviä vaikutuksia. Lukuisien tutkimusten mukaan esimerkiksi liian vähäisellä nukkumisella ja suomalaisten kansantaudeilla, kuten sydän- ja verisuonisairauksilla sekä tyypin 2 diabeteksella on selvä yhteys.

Pidä huoli tärkeimmästä pääomastasi. Varaa aika unitutkimukseen tästä.

 

Lähteet:

https://www.aivosaatio.fi/uni-on-aivojen-valttamaton-huoltotauko/

https://www.duodecimlehti.fi/lehti///duo97022