Uniapnea on ongelma yhä useammalle

Kuukauden teema

Uniapnea on ongelma yhä useammalle

Unihäiriöitä käsittelevän juttusarjamme toisessa osassa pureudumme suomalaisia toiseksi eniten vaivaavaan unihäiriöön, uniapneaan. Lue artikkeli ja saat selville tärkeimmät asiat uniapnean yleiskuvasta sekä sen hoitomuodoista.

Diagnoosi tulee usein yllätyksenä

Uniapneapotilaat ovat yksi nopeimmin kasvavista terveydenhuollon potilasryhmistä. Tällä hetkellä uniapneaa sairastaa aikuisväestöstä noin 10-15 %, mikä tarkoittaa noin 250 000 – 300 000 suomalaista miestä ja naista. Valtaosa, eli noin 80-90 % uniapneaa sairastavista ihmisistä ei edes tiedä kärsivänsä tästä unihäiriöstä. Tämä on huolestuttavaa, sillä hoitamattomalla uniapnealla on useissa tutkimuksissa havaittu olevan vakavia seurauksia. Uniapnea liitetään usein muun muassa metabolisiin sairauksiin, kuten 2 tyypin diabetekseen ja kohonneeseen sydän- ja verisuonisairastavuuteen sekä näistä johtuvaan kuolleisuuteen. Uniapnean aiheuttama päiväaikainen väsymys lisää merkittävästi myös työ- ja liikenneonnettomuuksien riskiä. Hoitamaton uniapnea aiheuttaa merkittäviä kansanterveydellisiä ja -taloudellisia haittoja.

Uniapnean merkittävin yksittäinen riskitekijä on ylipaino, mutta myös hoikilla ihmisillä voi esiintyä uniapneaa. Tällöin sairauden ilmaantuminen liittyy yleensä leukojen ja purennan rakenteellisiin seikkoihin. Lapsilla esiintyvä uniapnea johtuu yleensä poikkeuksellisen suurista kita- tai nielurisoista.

 

Uniapnean monta muotoa

Uniapnea aiheuttaa nukkumisenaikaisia lyhyempiä ja pidempiä hengityskatkoksia sekä usein myös kovaäänistä kuorsausta. Tätä unihäiriötä esiintyy kolmessa muodossa; obstruktiivisena ja sentraalisena uniapneana sekä näiden sekoituksena.

Obstruktiivinen uniapnea on uniapnean muodoista yleisin. Käytännössä se aiheutuu potilaan ylähengitysteiden unenaikaisesta ahtautumisesta, mikä puolestaan rajoittaa ja estää hengityksen virtaamista.

Sentraalinen uniapnea on selkeästi obstruktiivista harvinaisempi. Tähän uniapnean muotoon ei liity lainkaan hengitysteiden rakenteellisia ongelmia, vaan se johtuu aivojen hengityskeskuksen automaattisen säätelyn häiriöstä.

Sekamuotoinen uniapnea on sentraalista uniapneaa yleisempi ja siitä kärsivillä potilailla esiintyy unen aikana sekä hengitysteiden rakenteesta että aivojen hengityskeskuksen häiriöistä aiheutuvia hengityskatkoksia.

 

Kun virta ei vain riitä

Monelle uniapneadiagnoosi tulee yllätyksenä, sillä usein potilas luulee itse omaavansa poikkeuksellisen hyvät unenlahjat. Illalla nukahtaminen ei usein ole uniapneasta kärsivälle ihmiselle minkäänlainen ongelma ja tämä johtaa harhaluuloon siitä, että nukkuminen on hyvin hallussa. Tosiasiassa nopea nukahtaminen kertoo kuitenkin voimakkaasta univajeesta. Uniapneapotilaat kärsivät tyypillisesti päiväaikaisesta väsymyksestä, ärtyneisyydestä, muistiongelmista, masentuneisuudesta ja keskittymis- tai aloitekyvyttömyydestä, mutta eivät usein osaa yhdistää oireitaan nukkumiseen liittyväksi.

Usein uniapneapotilaan lähipiiri saattaa tulla tietoiseksi tämän unihäiriöstä jo ennen kuin potilas itse sitä tiedostaa. Kova kuorsaaminen ja unenaikaiset toistuvat hengityskatkokset ovat oireita, joista monesti kärsiikin ensi vaiheessa uniapneapotilaan unikumppani.

 

Hoitokeinot kohti parempaa päivää

Vaikka uniapnea onkin ikävä sairaus, on se onneksi hyvin hoidettavissa. Hoito todellakin kannattaa, sillä uniapneapotilaat kertovat poikkeuksetta elämänlaatunsa parantuneen merkittävästi hoidon käynnistyttyä.

Mikäli potilas on ylipainoinen, on ensisijainen hoitomuoto painon pudottaminen. Yleensä jo 5 %:n painonpudotuksella on suotuisia vaikutuksia uniapneaan ja ennen kaikkea sen ennaltaehkäisyyn. Painonpudotusta suositellaankin ylipainoisille potilaille aina, vaikka käytössä olisi samanaikaisesti joku muukin uniapnean hoitomuodoista.

Keski- ja vaikea-asteisessa obstruktiivisessa uniapneassa  ensisijaisena hoitona käytetään CPAP-ylipainehengityshoitoa. Tässä hoitomuodossa potilas käyttää nukkuessaan unimaskia, jonka kautta hän hengittää paineistettua ilmaa. Laite myös auttaa ylähengitysteitä pysymään unen aikana auki.

Lievemmissä uniapneatapauksissa hoitomuotona voidaan käyttää myös uniapneakiskoa. Kiskohoito soveltuu etenkin sellaisille potilaille, joilla unen aikaiset hengityskatkokset johtuvat selällään nukkumisesta tai purennan virheistä.

Myös leikkaushoito voi tulla uniapnean hoidossa kyseeseen, joskin sen käyttö on 2000-luvulla vähentynyt merkittävästi. Leikkausta on käytetty etenkin lapsipotilaiden hoitona kita- ja nielurisojen poiston muodossa. Aikuisilla leikkaushoidot ovat äärimmäisen harvinaisia. Joissakin harvoissa tapauksissa uniapnean hoitona käytetään myös leukakirurgisia toimenpiteitä, kielenkantaan asetettavaa sähköstimulaatiolaitetta tai hengitystiet aukipitävää kanyyliä.

 

Voisiko se johtua uniapneasta?

Jokaisella ihmisellä esiintyy joskus ongelmia nukkumisen ja jaksamisen kanssa. Jos olet hereilläoloaikanasi kiinnittänyt hyvän unen edellytyksiin huomiota, mutta tunnet siitä huolimatta väsymystä päivisin, voi kyse olla unihäiriöstä. Varsinkin jos väsymys on jatkunut yli pari kuukautta tai huonon nukkumisen jaksoja on ollut säännönmukaisesti, on hyvin todennäköistä, että yksi tai useampi unihäiriö haittaa nukkumistasi. Älä anna väsymyksestä muodostua itsellesi uutta normaalia vaan hoida ongelmasi kuntoon. Tyypillisiä uniapneaoireita ovat myös korkeat aamuverenpaineet tai tihentynyt yöllinen virtsaamisentarve. Unitutkimus on helppo ja nopea tapa selvittää mitä unesi aikana tapahtuu. Tutkimuksen jälkeen saat sinulle räätälöidyn hoito-ohjelman, jota noudattamalla saavutat pirteämmän päivän suorinta mahdollista reittiä.

 

Varaa unitutkimusaika tästä!