Uni on mukana olympiaurheilijoiden valmennusohjelmassa

Kuukauden teema

Uni on mukana olympiaurheilijoiden valmennusohjelmassa

Etelä-Koreassa kisaava Suomen olympiajoukkue on valmistautunut kisakoitokseen kovan kisatreenin lisäksi myös harjoittelemalla palautumista. Suomen Olympiakomitean ja Oivaunen yhteistyöllä halutaan varmistaa, että Suomea edustaa olympialaisissa huippuunsa viritetty täydellä potentiaalillaan kisaava joukkue.

Olympiakomitean ja Oivaunen yhteistyö alkoi jo ennen Rion kesäolympialaisia. Käytännössä yhteistyö on tarkoittanut olympialaisiin tähtäävien urheilijoiden kouluttamista paremmiksi palautujiksi sekä syvällisempää kanssakäymistä yksittäisten urheilijoiden kanssa.

Olympiakomitean vastuulääkäri Maarit Valtonen pitää yhteistyötä tärkeänä asiana.

“Olympiakomitea haluaa siirtyä urheilijoiden vammojen ja sairauksien hoidossa entistä enemmän niiden ennaltaehkäisyyn. Ennaltaehkäisy on perinteisesti tarkoittanut sellaisia asioita kuten lihashuollon säännöllisyyttä ja systemaattisuutta sekä esimerkiksi energiatasapainosta huolehtimista. Viime vuosina myös arjenhallintaan ja palautumiseen liittyvät aiheet ovat saaneet keskusteluissa paljon painoarvoa. Tiedostamme, että laadukas uni on huippu-urheilijan hyvinvoinnin kannalta merkittävä asia ja tähän osa-alueeseen haluamme nyt panostaa Oivauni-yhteistyön kautta.”

Yhteistyöstä on saatu Maarit Valtosen mukaan tähän mennessä hyviä tuloksia. “Näemme, että nukkuminen on tärkein palautumista edistävä asia ja toisaalta ei ole helpompaa tapaa palautua kuin nukkua laadukkaasti. On tärkeä tuki joukkueellemme, että käytössämme on unen asiantuntija, jonka kanssa voimme suunnitella esimerkiksi urheilijoiden unirytmiä matkustamisen aikana, ja jolta saamme käyttöömme viimeisimmän uneen liittyvän tieteellisen tutkimustiedon.”

Olympialaiset ovat haaste myös unelle

Olympialaiset ovat urheilijalle monella tapaa poikkeustilanne, jossa arjen normaaleista kuvioista voi olla haastavaa pitää kiinni. Vaikka olympiaurheilijat kokeneita matkustajia ovatkin, monelle urheilijalle näin isot kisat ovat aivan uudenlainen kokemus.

Mukana olympialaisissa on iso, noin 200 henkilön joukkue ja kisakylässä asuu yhtä aikaa tuhansia ihmisiä. Vaikka tämä onkin juuri yksi olympialaisten hienouksista, asettaa se myös urheilijalle poikkeuksellisia haasteita. “Yksi haaste urheilijalle on varmasti se, miten saa ennen kisoja suljettua itsensä “kuplaan” ja keskityttyä omaan suoritukseensa”, Maarit Valtonen miettii. “Toki pyrimme kaikin tavoin, esimerkiksi majoitus- ja aikataulujärjestelyillä varmistamaan sen, että jokaisella urheilijalla on kisakylässä parhaat mahdolliset valmiudet kisaansa keskittymiseen.”

Suomen olympiajoukkue majoittuu kisakylässä kuuden hengen huoneistoissa, joissa makuutilat jaetaan yleensä 1-2 urheilijan kesken. Huonekavereiden valinnassa pyritään siihen, että jokainen urheilija saisi majoittua itselleen tuttujen ihmisten kanssa. Myös aikataulujärjestelyillä tehdään yhteiselosta mahdollisimman sujuvaa. Samoihin huoneistoihin sijoitetaan urheilijoita, joiden kisa-aikataulut ovat lähellä toisiaan. Esimerkiksi mäkihyppykisat käydään yleensä myöhään illalla, joten mäkihyppääjien huonekavereiksi ei valita urheilijoita, jotka kisaavat aikaisemmin päivällä. Yksi tärkeimmistä säännöistä on Maarit Valtosen mukaan myös huomaavaisuus. Kun oma suoritus on ohi ja toisella se on vielä edessä, muistutetaan kanssakilpailijalle antamaan keskittymisrauha.

Vaikka nukkuminen voisi poikkeuksellisissa olosuhteissa olla urheilijalle väliaikaisesti haastavaa, ei tällä Henri Tuomilehdon mukaan ole suurta merkitystä isossa kuvassa. “Nukkumisen ja palautumisen kannalta kisat ovat vain yksittäisiä piikkejä. Jos nukkumiseen on panostettu arkena, asiat tehty oikein ja kokonaisuus on ollut kunnossa jo ennen kisoja, ei homma kaadu siihen jos kisapaikalla tulee jännityksen takia nukuttua muutama yö huonommin.” Henri kertookin usein rauhoittelevansa nukkumisen kanssa kisoissa tuskailevia urheilijoita. “Ei ole olemassa mitään fysiologista perustetta sille, että muutama huonosti nukuttu yö vaikuttaisi kisasuoritukseen heikentävästi. Kehotan urheilijaa olemaan stressaamatta ja tekemättä nukkumisesta itselleen paineistavaa asiaa. Olympialaisissa on tarkoitus nauttia täysillä ja ottaa kaikki siitä hetkestä irti kun saa numerolapun rintaan.”

Käytännön vinkkejä kaipaaville urheilijoille Henri antaa yksinkertaisen ohjeen. “Yritä pitää normaaleista arkirutiineistasi kisapaikalla kiinni niin pitkälle kuin mahdollista. Kisaorganisaatio tekee parhaansa että tämä onnistuisi, mutta vaikka rutiineja ei kisoissa aina täysin pystyisikään noudattamaan, ei se ole katastrofi. Hyvin nukkuminen ei takaa sitä, että kultamitali tulee. Täydelliseen suoritukseen tarvitaan paljon muutakin.”

Kokonaisvaltainen ennaltaehkäisy auttaa onnistumisessa

Suomen olympiajoukkueen jokainen urheilija on joukkueen lääkäreille ennestään tuttu. Kisamatkalla on mukana oma lääkärinsä miesten ja naisten jääkiekkojoukkueille sekä neljä lääkäriä yksilölajien urheilijoille. Kisojen aikana osa lääkäreistä vaihtuu, joten yhteensä lääkäreitä on olympiajoukkueen palveluksessa kahdeksan. Maarit Valtonen kertoo, että yhdessä urheilijoiden kanssa on valmistauduttu tuleviin kisoihin pitkin harjoituskautta. “Olemme painottaneet infektioiden ehkäisyä sekä fysioterapian tärkeyttä osana harjoittelua. Lisäksi olemme keskittyneet energiatasapainoon ja hyvään ruokailurytmitykseen. Viestejä on terävöitetty matkan varrella, ja juuri ennen olympiamatkalle lähtöä muistutimme vielä tärkeimmistä asioista. Eli käytännöntoimista, joilla matkan aikana ja kisakylässä voi välttää sairastumisen.”

Kisakylässä varotoimenpiteet tarkoittavat käytännössä sitä, että yhteiset tilat pyritään pitämään huolto- ja taustatiimin voimin jatkuvasti puhtaina. Sellaiset pienet yksityiskohdat, kuten huolellinen käsien saippuapesu, käsidesin käyttö ja joukkueen nyrkkitervehdykset kättelyn sijaan, voivat olla ratkaisevassa roolissa epidemian synnyn estämisessä. Jos joku joukkueen jäsenistä sairastuu, hänet eristetään muusta joukkueesta. Koko joukkueen kisakunnosta halutaan pitää huolta kaikin mahdollisin keinoin.

Mukana myös actionissa

Ennaltaehkäisevien toimien lisäksi Suomen olympiajoukkueen lääkärit osallistuvat tiiviisti myös itse kisapäivien kulkuun. Päivät ovat olympialaisten aikaan kiireisiä, ja vaikka valmistelutyöt onkin ennen kisoja tehty huolellisesti, ei aamulla voi koskaan tietää mitä päivä tuo tullessaan. “Itse olen kisapäivinä paikalla pohjoismaisten hiihtolajien, eli maasto-, yhdistetyn- ja ampumahiihdon sekä mäkihypyn kisapaikoilla. Jääkiekossa ja rinnelajeilla on omat lääkärinsä“, Maarit Valtonen kertoo. “Työpäivän ohjelma määräytyy sen mukaan, mitä kisoissa tapahtuu ja millaisia tarpeita joukkueessa ilmenee. Meillä on päivystys 24/7 päällä ja suorituspaikkojen lisäksi myös kisakylässä on aina joku lääkäreistämme paikalla.”

Lääkärin rooli on kisojen aikana Maarit Valtosen mukaan hyvin moninainen. Vaikka terveydellisten ongelmien hoitaminen onkin lääkärin ykkösvastuualue, kuuluu kisapäivien ohjelmaan usein myös esimerkiksi varusteiden kantoa ja huoltomiesten apuna oloa. Jos urheilija joutuu doping-testiin, on lääkärin oltava myös siellä oikeusturvan vuoksi paikalla. “Olemme mukana urheilijan ilossa ja surussa”, Maarit Valtonen kertoo. “Juhlapäivinä juhlitaan ja pettymyksen hetkellä ollaan läsnä.”

Entä kisojen jälkeen?

Kisat ovat urheilijalle iso ja mullistava elämys, jonka jälkeen arkeenpaluu voi tuntua eksoottiselta. Henri Tuomilehto paljastaa, miksi huippu-urheilijat kuitenkin pääsevät normaaliin rytmiin yleensä ongelmitta. “Huippu-urheilijan erottaa riviharrastajasta se, että hän osaa kuunnella itseään äärimmäisen hyvin. Urheilija tietää, että kovan treenin pariin ei kisojen jälkeen kannata palata, jos oma palautuminen on vielä kesken. Oman itsensä tunnistaminen ja siihen pohjaavien oikeiden ratkaisuiden tekeminen on ihan ykkösjuttu. Palautumisen laiminlyöminen voi pahimmillaan hidastaa treenimoodiin palaamista useilla viikoilla.”

Oivaunen ja Olympiakomitean yhteistyö jatkuu edelleen Etelä-Korean kisojen jälkeen. Mutta ennen kuin katseet siirretään tulevaisuuteen, fiilistellään vielä täysillä meneillään olevia olympialaisia.

Henrillä ja Maaritilla on melko yksimielinen näkemys siitä, millainen mitalisaldo Suomen joukkueen tilillle Pyeongchangin kisoista kirjataan.

“Mitaleita tulee näissä kisoissa myös muista lajeista kuin hiihdosta”, Henri tietää. “Yhteensä mitaleita saadaan kuusi!

Maarit nokittaa yhdellä paremmaksi. “Kyllä me seitsemän mitalia tuomme näistä olympialaisista kotiin!”