Uniapnea

Uniapnea

Uniapnea on unenaikainen hengityshäiriö. Suomessa uniapneasta kärsii vähintään 300 000 ihmistä. Ongelmana on, että 80–90 % uniapneaa sairastavista ihmistä ei tiedä sitä sairastavansa.

Ylipaino lisää riskiä

Uniapnean merkittävin riskitekijä on ylipaino, ja 70 % uniapneapotilaista on ylipainoisia. Muilla potilailla uniapnea liittyy useimmiten rakenteellisiin tekijöihin, kuten purentaan tai kookkaisiin nielurisoihin. Huomattavaa siis on, että uniapneaa saattaa esiintyä usein myös normaalipainoisilla ihmisillä, eikä uniapnea ole ainoastaan miesten sairaus. Naisten uniapnea onkin selkeästi alidiagnosoitu.

Tyypillisimmät oireet

Uniapneassa potilaalla esiintyy yön aikana toistuvia hengityskatkoksia sekä siitä seuraavia havahtumisia ja yöunen pirstoutumista. Tyypillisiä oireita ovat päiväväsymys, ärtyneisyys, keskittymiskyvyn puute, äänekäs kuorsaus, unenaikaiset hengityskatkokset, lisääntynyt virtsaamistarve, yöhikoilu ja levoton yöuni. Riski nukahtaa rattiin on jopa kuusi kertaa suurempi kuin samanikäisillä aikuisilla keskimäärin.

Tunnistaminen on elintärkeää

Viimeaikainen tutkimustieto osoittaa hoitamattoman uniapnean lisäävän merkittävästi kuolleisuusriskiä. Lisääntynyt riski aiheutuu pääosin uniapneaan liittyvästä sydän- ja verisuonisairastavuudesta.

Uniapnea ja tyypin 2 diabetes liittyvät vahvasti toisiinsa. Puolella uniapneapotilaista esiintyy diabetesta, ja jopa kolme diabeetikkoa neljästä sairastaa uniapneaa. Henri Tuomilehdon tutkimusryhmä selvittää parhaillaan laajassa eurooppalaisessa tutkimuksessa uniapnean ja diabeteksen yhteyttä ja niihin liittyvää sydänsairastavuutta. Tuomilehto on aiemmin johtanut tutkimusta, jossa havaittiin ensimmäisenä maailmassa, että painonlasku parantaa uniapneaa.

Onnistuneella hoidolla uniapneaan liittyvät vakavat terveysvaikutukset ovat hyvin ehkäistävissä. Erityisesti tästä syystä uniapnean tunnistaminen on elintärkeää.

Hoidon valinta tehdään yksilöllisesti

Uniapnean diagnostiikka vaatii aina unitutkimuksen. Tutkimuksessa selviää, minkälainen ja kuinka vaikea-asteinen uniapnea on kyseessä.

Uniapnean hoidon valinta on aina tehtävä yksilöllisesti. Ylipainon ollessa kyseessä painonlaskuun tähtäävän elämäntapahoidon on aina oltava mukana – lievässä uniapneassa usein yksittäisenä hoitomuotona ja vaikeammassa uniapneassa osana muuta hoitoa.

Muita uniapnean hoitomuotoja ovat CPAP-hoito, eli jatkuva ylipainehengityshoito. Se on keskivaikean ja vaikean uniapnean ensisijainen hoito ja saattaa tulla kyseeseen myös lievässä uniapneassa.

Suurimmalle osalle potilaista CPAP-hoito antaa erinomaisen avun taudin oireisiin. Vaikka laitehoito lähtökohtaisesti arveluttaa monia potilaita, hyvän opastuksen ja laitehoidon aikaansaamien hyödyllisten vaikutusten (vireystilan lisääntyminen, sydän- ja verisuonisairastavuusriskin pieneneminen) myötä valtaosa potilaista kokee hoidosta itselleen merkittävää hyötyä.

Nukkumaan mennessä suuhun asetettavalla uniapneakiskolla alaleukaa ja kielen lihaksistoa siirretään eteenpäin, mikä avartaa nielun ilmatilaa kielen kannan tasolla. Kiskoa käytetään silloin, kun uniapnea liittyy purennallisiin rakennetekijöihin.

Kirurgisten hoitojen tavoitteena on avartaa ylähengitysteitä ja siten estää niiden painuminen tukkoon unen aikana. Kirurginen hoito tulee kyseeseen tarkoin valikoiduilla potilasryhmillä, joille on tehty kattavat selvitykset unenaikaisen ylähengitystietukoksen syistä ja joilla on selkeä nielua tai nenää ahtauttava rakenteellinen poikkeavuus (kookkaat nielurisat tai vino nenän väliseinä).

 

Lue asiakkaamme Sirpan tarina.

 

Tee unitesti