Onnenpotkulla eroon uniongelmista

Asiakas kertoo

Kristinan unessa on alkanut uusi aika

Kevään ja kesän aikana olemme seuranneet Facebook-kisamme voittajan, Kristina Löfströmin matkaa kohti pirteämpää päivää. Juttusarjamme viimeisessä osassa käymme vielä kerran kyselemässä Kristinan kuulumisia. Onko mikään muuttunut unitutkimuksen jälkeen?

Kristina Löfström oli koko ikänsä kärsinyt huonosta nukkumisesta. Viime keväänä hän pääsi onnenkantamoisen ansiosta Oivauni Uniklinikalle unitutkimukseen ja sai yllätyksekseen kuulla sairastavansa uniapneaa. Diagnoosi oli Kristinalle pienoinen shokki, sillä hänen omasta mielestään mikään ei ollut antanut viitteitä tämän unihäiriön olemassaoloon. Eihän Kristina ollut lainkaan tyypillisen uniapneapotilaan oloinen hän ei ollut ylipainoinen, ei kuorsannut eivätkä hänen elämäntapansa muutenkaan olleet ihan huonoimmasta päästä.

Sinnikkäästi kohti levollisempaa yötä

Kristinan uniapneaa lähdettiin nujertamaan CPAP-ylipainelaitehoidolla. Yhteiselo uuden petikumppanin kanssa vaati alkuun hieman totuttelua ja ensimmäisten öiden jälkeen Kristina olikin hieman epäileväinen voisiko yhteinen sävel nukkumiseen laitteen avustuksella löytyä. “Alkuun mietin, että näinköhän nukun jatkossa sitäkään vähää kuin aikaisemmin. Mutta uuteen unikaveriini totuttelu olikin yllätyksekseni ihmeellisen helppoa. Minulla on käytössäni nenämaski ja alkuun hieman vieroksutti se, että hengitysteiden edessä on jotain. Sinnikkäästi kuitenkin tein tuttavuutta CPAP-laitteeni kanssa ja ensimmäisten parin viikon jälkeen huomasin, että homma alkoi sujua. Nyt, parin kuukauden jälkeen olen jo täysin tottunut laitteen läsnäoloon.”

CPAP-ylipainelaitteen lisäksi Kristinan parempaa yöunta tuetaan levottomien jalkojen hoitoon tarkoitetulla lääkityksellä, melatoniinilla, rautalisällä sekä pienellä nukahtamislääkeannoksella.

Uudenlainen uni maistuu makealta

Ennen unitutkimusta Kristinan yöt olivat todella rikkonaisia. Pahimmillaan hänen unensa jäivät yössä muutaman tunnin mittaisiksi. Yöllinen valvominen vei Kristinalta paljon päiväaikaisia voimia ja hän oli jo menettää toivonsa paremman päivän saavuttamisesta. Unitutkimuksen jälkeen Kristina kuitenkin on ilokseen saanut huomata, että jopa hänen kaltaiselleen kukkujalle levollisemmat unet voivat olla totta. “Ennen unitutkimusta olin tilanteessa, jossa uniongelmani alkoivat heti kun menin sänkyyn. Nukahtaminen oli äärimmäisen vaikeaa, ja kun lopulta sain unta, sitä kesti vain muutaman tunnin. Öisin valvoin pitkiä aikoja ja puuhastelin milloin mitäkin. Nykyään tilanne on toinen ja vietän yöni kuten normaalit ihmiset ikään, nukkumalla. Muutamia yöheräilyjä on vieläkin, mutta nykyisin saan unen päästä nopeasti uudestaan kiinni. Muutos entiseen on aivan häkellyttävä.”

Myös numerot kertovat muutoksesta Kristinan unessa. Unitutkimuksessa Kristinan uniapneaindeksi oli 43. Nyt indeksi on 3,7 eli aivan normaalilla tasolla. Myös Kristinan verenpaine on laskenut ja aamuiset päänsäryt kadonneet. “Olen hyvä esimerkki siitä, että ongelmien selvittely kannattaa antaa ammattilaisten käsiin eikä yrittää epätoivoisesti lääkitä itseään omin konstein. Itse esimerkiksi luulin päänsärkyjeni johtuvan huonosta nukkuma-asennosta ja yritin vaimentaa särkyjä erilaisten tyynyjen avulla. Oikea apu vaivaan löytyi kuitenkin unitutkimuksesta.”

Hyvää yötä rakennetaan aamusta alkaen

Unitutkimusprosessinsa aikana Kristina on oppinut unesta paljon uutta. Kuten sen, että säännölliset elämäntavat ovat hyvän unen rakentamisen kivijalka. “Pyrin pitämään uni-valverytmini nykyään mahdollisimman säännöllisenä. Herään joka aamu noin puoli kahdeksan aikoihin ja sänkyyn suunnistan iltaisin noin yhdeltätoista.” Unipainettaan Kristina kasvattaa päivisin paitsi monipuolisella liikunnalla, myös huolehtimalla siitä, että hänen vireystilansa pysyy korkealla koko päivän ajan. “Opin tämän prosessin aikana uuden, yllättävän asian unen ja syömisen yhteydestä. Hyvän nukkumisen kannalta olisi tärkeää, ettei päivän aikana päästä vireystilaansa romahtamaan liian raskaiden aterioiden ansioista. Siksi syönkin nykyään kevyesti pitkin päivää ja säästän päivän pääaterian iltaan. Yleensä aterioimme mieheni kanssa noin yhdeksän aikaan illalla ja sen jälkeen alammekin heti rauhoittua vastaanottamaan levollisen yön.”

Ennen sänkyyn menoa Kristina loikoilee hetken piikkimatolla ja lukee hyvää kirjaa. “Minulle nämä ovat mieluisia ja rentouttavia iltarutiineja ja toimivat mukavana siirtymisrituaalina aktiivisesta päivästä rauhalliseen yöhön.”

Uniapnea ei ole leikin asia

Kristina ei ennen uniapneadiagnoosiaan voinut mitenkään aavistaa sairastavansa tätä unihäiriötä. Samoin on kymmenien tuhansien muidenkin suomalaisten laita. Tällä hetkellä uniapneaa raportoidaan virallisesti sairastavan 10–15 % suomalaisesta aikuisväestöstä. Todellisuus on kuitenkin aivan toisenlainen. Koska uniapneaan ei aina liity perinteisiä oireita, kuten voimakasta kuorsausta, moni on unihäiriönsä olemassaolosta autuaan tietämätön. Uniapneapotilaat myös usein luulevat olevansa taitavia nukkujia, sillä jatkuvasta univajeesta huolimatta yöunet voivat venähtää usein pitkiksikin. Jos olo kuitenkin tuntuu jatkuvasti väsähtäneeltä, on oleellisen tärkeää varmistaa, ettei väsymyksen takana ole uniapnea tai jokin muu lähes sadasta tunnistetusta unihäiriöstä. Uniapnean tunnistamisesta tekee erityisen tärkeää myös se, että tämä unihäiriö on usein kytköksissä suomalaisten vakaviin kansansairauksiin kuten diabetekseen sekä sydän- ja verisuonitauteihin.

Jos oman unen tila mietityttää, varaa aika unitutkimukseen. Se on suorin tie terveempään elämään ja pirteämpään päivään!