Aleksi Litovaara - Hellitä unen yrittämisestä

Kuukauden teema

Hellitä unen yrittämisestä

Kun mieli on epävireessä, voi nukkumisesta tulla vaikeaa. Silloin kannattaa lähteä parantamaan hyvän unen mahdollisuuksia tekemällä asioita, jotka ovat itselle mieluisia. Urheilu on tunnetusti hyvä unilääke, mutta boostia nukkumiseen voi saada myös ihan vain olemalla. Mindfulness-valmentaja Aleksi Litovaara kertoo seuraavassa, mistä voimaannuttavassa läsnäolossa on kysymys ja miten hetkeen keskittymällä voi oppia nukkumaan paremmin.

Mindfulness… niin mikä?

Mielen treenaaminen on trendi, jonka nousu ei ole varmaan jäänyt keneltäkään huomaamatta. Ja hyvä niin, oman itsensä hyvinvointiin ei varmasti voi koskaan panostaa liikaa. Kun puhutaan mielen harjoittamisesta, puhutaan usein mindfulnessista. Lieneekin parasta aloittaa selvittämällä mistä käsitteessä oikein on kysymys. “Mindfulness on yhtä kuin perushyvän elämän taito ja se on ollut olemassa meillä oikeastaan aina”, Aleksi Litovaara aloittaa. “Kyseessä ei siis ole mikään uusi juttu, vaikka siltä saattaisikin nyt tuntua kun aiheesta niin laajasti joka puolella puhutaan. Mindfulness tarkoittaa sitä, että suhtaudumme läsnäolevaan hetkeen tietoisen hyväksyvällä ja neutraalilla asenteella sekä suuntaamme tarkoituksellisesti huomiomme kulloinkin vallalla oleviin omiin tunteisiimme ja kehollisiin tuntemuksiimme.”

Mindfulness-harjoittelussa parasta Aleksin mukaan onkin juuri se, ettei harjoituksen aikana pyritä yhtään mihinkään. Ainoa tavoite on sitoutua tarkkailemaan ja havainnoimaan nykyhetkeä lempeästi juuri sellaisena kuin se on. Mindfulness-harjoituksessa on vain tämä hetki, ei enää eilistä eikä vielä huomista.

Paljon hyvää vain olemalla

Tutkimuksissa on havaittu, että aivoissa tapahtuu mindfulness-harjoittelun aikana positiivisia muutoksia, ja ensimmäiset näistä jopa jo neljän päivän harjoittelun jälkeen. “Säännöllisen mindfulness-harjoittelun on huomattu vahvistavan aivoissa niitä alueita, joilla on vaikutusta oppimiseen, muistamiseen, tunteiden hallintaan, keskittymiskykyyn, sosiaalisuuteen, moraalisuuteen ja intuitioon”, Aleksi luettelee. “Harjoittelu myös rauhoittaa aivojen hälytyskellojen, eli mantelitumakkeiden kilkatusta. Sen sijaan, että jokaisessa vastaantulevassa stressitilanteessamme valitsisimme juokse tai kuole -paniikkireaktion, opimmekin harjoittelun ansiosta hallitsemaan tunteitamme ja käsittelemään tilannetta tyyneydellä ja järkevyydellä.”

Hätäisimmille hyvä uutinen on varmasti se, että jo itse harjoituksenkin aikana tapahtuu hyviä asioita. Tutkimusten mukaan pelkkä hengitykseen keskittyminen hidastaa ja syventää hengitysrytmiä. Hengityksen syveneminen alentaa välittömästi verenpainetta ja tämä puolestaan parantaa immuunipuolustuksen asemia.

Se, miten paljon mindfulnessia pitäisi harjoittaa, on Aleksin mukaan jokaisen oma asia. “Kukin harjoitelkoon itselleen mieluisimmalla tavalla. Jollekin voi olla sopivaa aloittaa harjoittelu vaikkapa kolmen syvän hengityksen mittaisesta tietoisuuden hetkestä. Toinen saattaa haluta hypätä suoraan syvään päätyyn ja ryhtyä tekemään 45 minuutin mittaisia harjoituksia päivittäin. Harjoittelipa sitten minkä mittaisia jaksoja tahansa, on tärkeää että harjoittelee joka päivä.”

Aleksi alleviivaa, että oikeaa hetkeä harjoituksen tekemiselle ei kannata jäädä etsimään. “Mindfulnessia voi harjoittaa missä ja milloin vain. Läsnäolevaan hetkeen voi keskittyä yhtä hyvin vaikka työmatkalla bussissa, toimistolla ennen tärkeän palaverin alkua, oman sohvan nurkassa tai sängyssä ennen nukkumaanmenoa.”

Hyvää yötä ja syksyä!

Mindfulnessista on apua myös silloin, kun esimerkiksi stressaavan elämäntilanteen takia nukkumisesta on tullut satunnaisesti hankalaa. “Kaikki me silloin tällöin kohtaamme elämässämme stressaavia tilanteita, jotka saattavat hetkellisesti aiheuttaa nukkumisongelmia. Tällöin unipulmaan voi hakea apua mindfulnessista”, Aleksi kertoo. “Kun aamuyöllä herää pohtimaan maailman murheita, voisi stressaamisen sijaan yrittääkin vain hyväksyä tilanteen sellaisena kuin se sillä hetkellä on.”

Aleksin mukaan nukahtamisessa ja unen saamisessa yksi tärkeimpiä elementtejä on irti päästäminen. “Kokeilepa seuraavalla kerralla aamuyöllä valvoessasi osoittaa itsellesi ystävällistä myötätuntoa ja vaikkapa antaa itsellesi rohkaiseva halaus. Kun suuntaat energiasi tilanteen vastustamisesta hyväksyvään läsnäoloon, saatat huomata yllättäviä asioita. Kun unta ei enää yritä pakottaa, se saattaakin tulla ihan itsestään.”

Konkreettiseksi yölliseksi mielen rauhoitusvinkiksi Aleksi neuvoo yksinkertaisen harjoituksen. “Aseta kätesi sydämesi päälle ja ole läsnä siinä tuntemuksessa, miltä sydämesi syke tai hengityksesi rytmi kätesi alla tuntuu. Ajattele, että kätesi on kuin muistilappu, johon on kirjoitettu: Tällaista sattuu kaikille ihmisille. Kaikki on hyvin ja olen ihan ok siitä huolimatta, että juuri nyt valvon.”

Viimeiseksi Aleksilla on vielä hyviä uutisia niille, jotka ovat taipuvaisia vaipumaan masennuksen alhoon syyssateiden saapuessa. “Muista, että sinulla itselläsi on aina valta valita mitä asioita haluat pitää tietoisessa mielessäsi. Jos syksyn pimeys tuntuu ottavan niskalenkkiä, kokeile seuraavaa: varaa jokaisesta päivästäsi hetki, jolloin keskityt vain mukavien asioiden ajattelemiseen. Nämä asiat voivat olla vaikkapa mieluisia muistoja menneisyydestä tai asioita, jotka elämässäsi juuri nyt ovat hyvin. Kun sitkeästi ja toistuvasti keskityt aurinkoisiin ajatuksiin, huomaat pian, että mielialasi lähtee kohoamaan, halusitpa sitä tai et!”

Katso Aleksin Meditaatiohetki työpäivään!
Aleksin omat sivut: http://aleksilitovaara.com/