Yhdeksän vinkkiä joilla nukut paremmin

Konstit on monet! Yhdeksän vinkkiä joilla nukut paremmin

Hyvän yön perusta rakennetaan jo aamulla edellisen yön unilta herätessä. Sen jälkeen päivän mittaan voi tehdä monta asiaa sen eteen, että seuraavana yönä unestaan saisi kaiken irti. Lue seuraavasta yhdeksän vinkkiämme paremman unen saavuttamiseksi!

 

1. Herää joka aamu säännöllisesti samaan aikaan

 

Miksi? Säännönmukainen univalverytmi on hyvinvointimme edellytys, sillä elimistömme pitää siitä että se on opetettu säätelemään vireystilaansa ulkoisten merkkien mukaan. Opeta siis itsellesi selkeitä päivittäisiä rutiineita, joista yksi on herääminen aamuisin samaan aikaan.

 

2. Syö kevyitä aterioita säännöllisesti pitkin päivää ja säästä pääateria illaksi

 

Miksi? Syöminen on tehokas tapa hallita omaa vireystilaansa. Kun syöt pitkin päivää keveitä aterioita, vältät lounaan tai päivällisen jälkeisen vireystilan laskun. Kun päivän aikana kasvattaa unipainettaan toimimalla tehokkaasti ja säästää illaksi päivän tuhdeimman aterian, on päivän päätteeksi todennäköisesti aika helppoa saada unenpäästä kiinni.

 

3. Ota päivätorkut

 

Miksi? Silloin kun päivätorkkuja voi ottaa ihan vain koska se on mukavaa, ovat ne hyvä juttu. Mutta jos yrität korjata torkuilla edellisen yön univajetta, mennään metsään. Huolehdi siis siitä, että nukut ennen kaikkea yöllä hyvin ja otat torkkuja päivällä nautiskellen. Puolen tunnin voimatorkut voivat antaa iltapäivän vireystilaasi juuri sen extra sysäyksen jota sinä päivänä tarvitset.

4. Huolehdi, että harrastat päivittäin liikuntaa

 

Miksi? Tässäkin on kyse unipaineen kasvattamisesta. Kun teet päivän mittaan jotakin fyysistä, kasvatat elimistösi fyysistä unipainetta. Huomaathan, että aina ei kuitenkaan tarvitse huhkia hikinauha kireällä; kevytkin liikunta tai vaikkapa ihan kotitöiden puuhastelu voivat aivan hyvin riittää välillä päivän liikuntasuoritukseksi. Eiväthän huippu-urheilijatkaan treenaa sata lasissa 24/7.

5. Mene illalla ajoissa offline-tilaan

 

Miksi? Päivän mittaan olemme jatkuvasti kovan kognitiivisen paineen alla. Kiinnitä huomiota siihen, että menet joka ilta ajoissa offline-tilaan työasioiltasi tai muilta sellaisilta paineistavilta asioilta, joita läppärillä istuskelu illalla saattaisi aiheuttaa. Jos rentoudut läppärilläsi kuitenkin vaikkapa leffoja katsellen, niin jatka vain. Pääasia, että saat tekemästäsi asiasta hyvän ja rennon olon.

 

6. Tee viimeiseksi illalla jotain mikä sinua rentouttaa parhaiten

 

Miksi? Päivällä kohtaamme usein monenlaisia haasteita ja siksi onkin tärkeää, että juuri ilta on aina se ajankohta vuorokaudesta, jolloin on mukavaa. Mieti, minkä asian tekemisestä tai tekemättömyydestä juuri sinä nauttisit eniten, ja sijoita sen tekeminen iltaan.

 

7. Huolehdi makuuhuoneen unihygieniasta

 

Miksi? Mitä herkkäunisempi olet, sitä enemmän todennäköisesti reagoit siihen, jos makuuhuoneesi nukkumisolosuhteet eivät ole kunnossa. Pyri siis varmistamaan, että makuuhuoneesi on pimeä ja että se on hyvin tuuletettu sekä viileä kun käyt illalla nukkumaan. Jos et saa rauhoitettua makuuhuonettasi täysin hiljaiseksi vaikkapa liikenteen melulta, ota reilusti korvatulpat käyttöön. Ja muista: tärkeä osa unihygieniaa on myös se, että sänkyyn on joka ilta mukava mennä!

 

8. Mene illalla säännöllisesti samaan aikaan nukkumaan

 

Miksi? Tässä kohtaa voit vaikuttaa siihen, että heräät seuraavana aamuna riittävän pitkään levänneenä. Kuulostele kroppaasi ja mene nukkumaan silloin kun tunnet itsesi väsyneeksi. Älä tuijota kelloa tai jää katsomaan väkisin elokuvaa, jos tuntuu että olet väsynyt. Nukkumaanmenon venyttäminen saattaa aiheuttaa sen, että alat virkistyä jälleen ja unet tulevat jäämään sen takia lyhyiksi. Hallitse itse vireystilaasi, sillä sinä olet sen paras asiantuntija.

 

9. Jos nukkuminen ei vain onnistu, tai päivällä olo ei ole virkeä, tutkituta unesi laatu

 

Miksi? Aina ihminen ei suinkaan itse tiedosta kärsivänsä unihäiriöistä. Moni luulee nukkuvansa hyvin, mutta on silti päivällä väsynyt ja selittämättömästi vetämättömissä. Kuulostele itseäsi; voitko hyvin, oletko niin energinen kuin voisit olla? Älä turhaan jää vain selviytymään elämästä vajaatehoilla vaan hakeudu unitutkimukseen. Jos ongelmasi johtuu unesta, se on äärimmäisen hyvin hoidettavissa!

 

Tutustu unitutkimukseen

Arki pyörii parhaiten hyvin levänneenä

Syyskuussa kesälomat alkavat olla useimmilla takana, ja arki lähtenyt rullaamaan tutuilla uomillaan. Usein arkeenpaluu tarkoittaa monelle myös kiireen, stressin ja velvollisuuksien lisääntymistä. Nyt onkin hyvä aika palauttaa mieleen se, että unta on muistettava vaalia myös arjen keskellä.

 

Palautuminen on tärkeää silloinkin kun tuntuu ettei sitä tarvitse

Juuri silloin kun arki rullailee mukavasti eteenpäin eikä elämässä tunnu olevan suuria haasteita, tulee usein unohdettua lepäämisen tärkeys. Kiinnostava työprojekti, kodin remontti tai vaikka uuden harrastuksen aloittaminen saattavat imeä mukaansa niin, ettei illalla millään malttaisi mennä nukkumaan. Aamulla toisaalta saattaa jaksaa lyhyistä unista huolimatta nousta suht helposti ylös, kun uusi innostava päivä on edessä.

Unilääkäri Henri Tuomilehto kuitenkin muistuttaa, että unesta tinkimällä kukaan ei tee palvelusta itselleen. “Jonkun aikaa ihminen voi tulla toimeen nukkumalla vain 5-6 tuntia yössä, mutta pidemmässä juoksussa näin lyhyistä unista seuraa eittämättä univajetta. Vaikka tuntuisikin siltä, että vähempikin uni itselle riittää, on se harhaluulo. Ihminen kyllä “selviytyy” vähemmilläkin unilla, mutta se, onko oma potentiaali silloin kokonaan käytössä, onkin sitten eri juttu. Kyllähän ihminen tietenkin pärjää vaikka vain 20 %:lla omasta täydestä suorituskyvystään, mutta onko siinä mitään järkeä, että jättää sen 80 % käyttämättä?”.

 

Huolehdi unestasi hyvän sään aikaan

Juuri silloin, kun elämässä kaikki rullailee sutjakkaasti, olisi Henrin mukaan oikea aika panostaa unensa kunnostamiseen. “Kun ihan tavallisessa arjessa huolehtii siitä, että unirytmi on kunnossa ja lepo laadukasta, selviää paremmin myös niistä tilanteista kun elämässä yhtäkkiä tuleekin eteen haasteita. Sillä haasteitahan jokainen jossakin vaiheessa varmasti kohtaa, se kuuluu normaaliin elämään. Kun on ennakoivasti huolehtinut omasta hyvinvoinnistaan, ei sitten luhistu kuin korttitalo siinä kohtaa kun elämä alkaakin jostakin syystä mennä hetkellisesti alamäkeä.”

Henri kertoo esimerkin urheilijoiden maailmasta. “Urheilijatkin valmistautuvat vaativaan suoritukseensa huolehtimalla normaalissa arkiharjoittelussaan siitä, että laadukkaalle levolle ja palautumiselle jää riittävästi aikaa. Kun H-hetki sitten kisoissa koittaa, urheilijalla on käytössään täysi potentiaalinsa ja paukkuja ottaa itsestään kaikki irti.”

 

Mitä jos sitten kuitenkin tulee seinä vastaan?

Ajoittainen stressi ja vastoinkäymiset ovat siis luonnollinen osa elämää ja kun niitä tulee eteen, pitää tämä vain hyväksyä. Joskus tilanne voi kuitenkin käydä niin paineistetuksi, että se alkaa haitata nukkumista. Pidempijaksoinen valvominen voi viedä voimat eikä päivistäkään enää tunnu selviävän millään. Silloin moni turvautuu esimerkiksi työterveyslääkärin apuun ja kävelee vastaanotolta ulos nukahtamis- tai unilääkeresepti taskussaan.

Ovatko unilääkkeet turvallisia ja pitäisikö niitä edes käyttää lainkaan? Henri Tuomilehdon mukaan lääkkeisiinkin on ihan hyväksyttävää turvautua joskus. “Unilääkkeiden käyttö on oireen hoitoa ja se on ikäänkuin tekohengityksen antamista tilanteessa, jossa ihminen on ylivoimaisen väsynyt. Silloin on tärkeää saada akuutti univaje korjattua nopeasti, jotta ihmisen yleinen vireystila saadaan paranemaan. Pitää kuitenkin muistaa, että uniongelmat voidaan hoitaa kuntoon vain ja ainoastaan selvittämällä niiden juurisyy ja tarjoamalla tähän oikeanlaista hoitoa. Uniongelmien syy tai syyt saadaan parhaiten selville laajalla unitutkimuksella, jossa pureudutaan syvälle unen rakenteeseen ja selvitetään tismalleen se, mitä kehossa nukkumisen aikana tapahtuu.”

 

Jotkut elämäntyylit ovat haastavampia kuin toiset

Kaikilla ihmisillä ei ole mahdollisuutta rytmittää valveillaolon ja nukkumisen aikaansa optimaalisesti luontaisen kellon mukaan. Esimerkiksi kolmivuorotyöläinen voi kohdata nukkumisessaan suuriakin haasteita sen takia, että vuorotyö sotii ihmisen fysiologiaa vastaan. Ei ole luontaista että joutuu olemaan valveilla silloin kun luonnollisesti nukuttaisi ja tekemään töitä silloin kun keho kaipaisi lepoa. Haaste on siis selkeästi olemassa, mutta sekin on Henrin mukaan selätettävissä. “On aivan totta, että vuorotyöläinen joutuu kiinnittämään palautumiseensa enemmän huomiota kuin päivätyötä tekevä ihminen. Kun nukkumisajat ovat epäsäännöllisiä, on tärkeää panostaa siihen, että muut elämän osa-alueet olisivat mahdollisimman hyvin mallillaan. Oma elämänsä pitää organisoida siten, että vuorotyöstä huolimatta pystyy harrastamaan riittävästi liikuntaa, syömään terveellisesti sekä huolehtimaan myös sosiaalisista suhteistaan. Tämä on haastava yhtälö, mutta omilla valinnoilla voi vaikuttaa siihen miten tasapainoisen kokonaisuudesta saa rakennettua.”

 

Miten paljon olisi tarpeeksi?

Se, paljonko kukin unta tarvitsee, on yksilöllistä. Ymmärtämällä unen rakennetta, voi kuitenkin päätellä, miten paljon unta olisi vähintään vuorokaudessa saatava. Alkuyön aikana nukutaan ensimmäiset kolme tuntia pääasiassa syvää unta. Tämä unijakso on tärkeä siksi, että sen aikana tapahtuu hormonaalisia asioita, kuten kasvuhormonin erittymistä, mikä on oleellista soluvaurioiden korjaamisen ja palautumisen kannalta. Loppuyöstä aivot puolestaan käyvät kuumana pääosin rem-unesta koostuvan univaiheen aikana. Silloin tapahtuu oppimisen kannalta tärkeitä asioita ja muistijäljet vahvistuvat.

Univaiheita ei voi erottaa toisistaan, vaan uni on kokonaisuus. Et siis voi nukkua vain “palauttavaa unta” alkuyöstä tai valita oppimisen polkua loppuyöstä. “Aivot ovat kaiken älyllisen toimintamme keskus ja ne toimivat optimaalisesti silloin kun ne ovat palautuneet kunnolla”, Henri kertoo. “Lisäksi uni on esimerkiksi aineenvaihdunnan kapellimestari, ja on todella vankkaa näyttöä siitä, että jos uni on pielessä, ei aineenvaihduntakaan pääse toimimaan kunnolla.”

Henrin mukaan joitakin vuosia sitten trendi oli nukkua mahdollisimman vähän, 5-6 tunnin yöunia ihannoitiin esimerkiksi bisnesmaailman piireissä. Näin lyhyillä unilla palauttava vaikutus on kuitenkin huono ja univajetta pääsee syntymään eittämättä. Henri onkin tyytyväinen siitä, että suhtautuminen nukkumiseen on viime aikoina muuttunut: “Tänä päivänä unta osataan arvostaa ja voidaankin sanoa, että “sitä kovempi jätkä, mitä enemmän hän nukkuu”. Itse kehotan asiakkaitani nukkumaan aina niin paljon kuin mahdollista. Ainakin nyt sen 7-8 tuntia yössä.”

 

Tasapaino, tasapaino, tasapaino

Hyvä stressin- ja arjensietokyky ovat suorassa suhteessa siihen, miten hyvin ihmisen elämä on kokonaisvaltaisesti tasapainossa. “Laadukas ja riittävä lepo, terveellinen ruokavalio, liikunta ja toimivat ihmissuhteet ovat ihmisen hyvinvoinnin peruspilarit ja näiden olisi oltava balanssissa”, Henri alleviivaa. “Uni on näistä kuitenkin kaikkein tärkein. Kun olet levännyt hyvin, jaksat liikkua, kiinnittää huomiota ruokavalioosi ja hoitaa päivän kohtaamiset kanssaihmistesi kanssa mallikkaasti. Kiinnitä siis huomiota siihen, että olipa elämäntilanteesi juuri nyt mikä tahansa, pyrit kaikin keinoin varmistamaan sen, että palaudut joka yö riittävän pitkään ja mahdollisimman laadukkaasti.”

 

Varaa aika Oivaunen unitutkimukseen

Unitutkimus on suorin tie parempaan päivään

Unitutkimus on suorin tie parempaan päivään

Mietipä tilannetta, jossa olet loukannut jalkasi vaikkapa urheilutreenin aikana. Jotta saataisiin selville, tarvitseeko jalkasi kipsata vai paraneeko se vain levolla, täytyy jalka kuvata. Sama juttu pätee unihäiriöihin. Jotta unihäiriöiden syitä voitaisiin hoitaa, täytyy ne ensin selvittää lääketieteellisin perustein.

Oivaunessa työskentelevä sairaanhoitaja Susanna Nuoramo valmistelee uniklinikalla päivittäin potilaita unitutkimuksiin. Siksi juuri hän onkin oikea henkilö kertomaan, mitä unitutkimuksen aikana tarkalleen tapahtuu.

Kaikki alkaa lääkärin tapaamisella. “Nopein ja helpoin tie päästä unitutkimukseen on varata aika suoraan Oivauneen lääkärin vastaanotolle. Ensikäynti lääkärin luona kestää yleensä noin 30 minuuttia ja sen aikana lääkäri haastattelee asiakasta esimerkiksi hänen terveydentilaansa, lääkityksiinsä ja yleensäkin nukkumiseen liittyen. Osa asiakkaistamme saapuu meille myös heitä muualla hoitaneen lääkärin lähetteellä.”

Miten tutkimukseen pitäisi valmistautua?

“Tutkimukseen ei juurikaan tarvitse valmistautua, mutta tiettyjä asioita on hyvä ottaa etukäteen huomioon, Susanna kertoo. “Toimitamme asiakkaalle aina ennen tutkimusta selkeät ohjeet siitä, miten tutkimukseen pitäisi varautua.”

Ohjeistus on Susannan mukaan hyvinkin yksinkertainen. Klinikalle olisi hyvä pakata mukaan t-paita, jossa voi nukkua seuraavan yön ajan. Lisäksi mukaan kannattaa ottaa takki, huivi tai vaikkapa pipo, joilla saa tutkimuksessa eri puolille kehoa kiinnitettävät mittausanturit halutessaan piiloon. Kasvot on hyvä puhdistaa meikistä ja miesten olisi hyvä ajaa parta ennen tutkimusta pois.

Mitä tutkimuksen aikana tapahtuu?

Jotta unen rakennetta päästään mittaamaan, on kehon eri alueille kiinnitettävä antureita. Tämä tutkimuksen vaihe toteutetaan uniklinikalla tutkimusyötä edeltävänä päivänä, esimerkiksi iltapäivällä tai alkuillasta.

“Antureita kiinnitetään kehoon noin 25 kappaletta”, Susanna kertoo. “Osa antureista kiinnitetään pään alueelle, osa rintakehälle ja osa sääriin. Lisäksi nenän alueelle kiinnitetään happiviikset sekä sormeen happisaturaatiomittari. Antureilla mitataan esimerkiksi aivojen ja sydämen sähkökäyriä, verenpaineen vaihteluita, silmänliikkeitä sekä leuanaluslihasten lihasjännitystä. Jalkoihin kiinnitettävillä antureilla puolestaan seurataan jalkojen päivän ja yön aikaisia liikkeitä. Antureiden lisäksi kehoon kiinnitetään rinnan alueelle pieni, noin kännykän kokoinen laite, joka rekisteröi kaiken antureiden välittämän tiedon jatkoanalysointia varten.”

Anturit ovat melko huomaamattomia ja ne kiinnitetään kehoon siten, etteivät ne haittaa tavallista elämää oikeastaan juuri lainkaan. “Kaikkea aivan normaalia saa ja voi tehdä. Ainoastaan hikiliikuntaa pitää välttää ja suihkussa ei antureiden kanssa voi käydä.”

Mitä jos en onnistukaan nukkumisessa tutkimusyönä?

Tutkimusyön asiakas viettää joko kotonaan tai halutessaan uniklinikalla. Ensimmäinen tapa on monelle mieluisin, sillä koti on tietenkin paikka, jossa uni yleensä parhaiten tulee. Mutta ihan yhtä hyvin käy sekin, että tutkimusyön viettää klinikalla.

“Mikäli asiakas haluaa jäädä klinikalle yöksi, sekin on mahdollista”, Susanna kertoo. “Tällöin tarjoilemme hänelle alkuillasta lämpimän ruoan sekä sen jälkeen vielä iltapalan ja naposteltavat. Yönsä asiakas viettää klinikalla yksin, ja halutessaan hän voi käydä esimerkiksi ulkoilemassa illan aikana klinikan ympäristössä.”

Susannan mukaan asiakkaat pohtivat usein sitä, epäonnistuuko tutkimus, jos tutkimusyönä ei saakaan nukuttua. “Tämä on turha pelko, sillä ihminen kyllä nukkuu joka yö. Joskus tutkimusyön jälkeen asiakas saattaa kertoa nukkuneensa vain kolme tuntia. Tutkimusdata kuitenkin paljastaa, että unta on yön aikana tullutkin esimerkiksi kuuden tunnin verran. Tämä johtuu siitä, että ihminen ei tiedosta kaikkia mikronukahtamisiaan eikä siitä syystä myöskään pysty itse arvioimaan unensa kokonaiskestoa.”

Susanna rauhoitteleekin unestaan huolestuneita kertomalla, että käytännössä vähäinenkin unimäärä tutkimusyön aikana riittää. “Jo sinä aikana me kyllä saamme selville tarpeeksi unen rakenteesta jatkotoimenpiteitä varten.”

Uni avataan käsityönä

Tutkimusyön jälkeen asiakas palaa uniklinikalle poistattamaan anturit. Ja nyt alkaa koko tutkimuksen mielenkiintoisin vaihe. Asiakkaan uni puretaan Oivaunessa käsityönä sekunti sekunnilta osiin ja selvitetään tismalleen mitä yön aikana on tapahtunut.

Datan analysointi on koko tutkimuksen kannalta merkittävä vaihe, sillä sen aikana varmistetaan asiakkaalle oikea diagnoosi. Tästä syystä tämä työvaihe tehdään Oivaunessa käsityönä alan huippuammattilaisten toimesta. “Se, että toteutamme tämän tutkimusvaiheen käsityönä koneellisen analysoinnin sijaan, on yksi niistä syistä, miksi juuri Oivaunessa tehdään Suomen mittakaavassa aivan huipputason unitutkimusta”, Susanna kertoo.

Lopuksi lääkärille

Asiakas saapuu tapaamaan lääkäriä viimeistään parin viikon kuluttua unitutkimuksesta. Tapaaminen kestää noin 45-60 minuuttia ja sen aikana lääkäri käy asiakkaan kanssa perusteellisesti läpi, mistä tämän unihäiriöt johtuvat. Lisäksi lääkäri kertoo millaista hoitopolkua ongelman korjaamisessa lähdetään seuraamaan.

“Usein tutkimuksessa asiakkaalta löydetään useampiakin saman aikaisia unihäiriöitä”, Susanna selvittää. “Tällöin päätetään, mitä häiriöistä lähdetään ensisijaisesti hoitamaan, ja missä järjestyksessä muihin löydettyihin häiriöihin pureudutaan. Tapauskohtaisesti häiriöitä voidaan hoitaa myös useampaa kerralla. Yleisimpiä tutkimuksessa esiin tulevia unihäiriöitä ovat unettomuus, univaje, herkkäunisuus ja uniapnea.”

Vielä lopuksi Susannalla on hyviä uutisia. “Ilahduttava asia on, että olipa asiakkaalta diagnosoitu unihäiriö mikä tahansa, sitä pystytään yleensä hoitamaan. Mutta koska syyt unihäiriöiden taustalla ovat aina puhtaasti lääketieteellisiä, voidaan niiden aiheuttajat ja siten myös oikea hoitomuoto löytää vain perusteellisella tutkimuksella. Tutkimukseen kannattaakin osallistua jokaisen, joka kaipaisi lisäboostia päiväänsä. Usein huonon vireystilan syy saattaa nimittäin johtua juurikin unesta”, Susanna tiivistää.

Lue lisää Unitohtori vastaa -palstalta

Unihäiriöiden lyhyt oppimäärä

Unihäiriöiden lyhyt oppimäärä

Hyvän ravitsemuksen ja liikunnan ohella lepo on yksi hyvinvoinnin tärkeimmistä pilareista. Levolla on myös oleellinen vaikutus kahteen ensin mainittuun. Väsyneinä teemme helpommin epäterveellisiä ruokavalintoja, emmekä jaksa liikkuakaan tarpeeksi. Ja jos liikumme, liian vähäisen levon vuoksi emme palaudu suorituksesta riittävän hyvin. Monesti ihmiset aliarvioivat levon tarpeensa ja nukkuvat liian vähän, mutta väsymyksen taustalla voi olla myös jokin lepoa haittaava unihäiriö.

Entä jos se johtuukin unesta?

Pitkään jatkunut univaje aiheuttaa monia haittoja. Se muun muassa alentaa työkykyä, vaikuttaa haitallisesti mielialaan sekä heikentää muistia ja keskittymiskykyä. Lisäksi se altistaa muun muassa sydän- ja verisuonisairauksille sekä aikuisiän diabetekselle. Unihäiriön pääoire ei välttämättä ole huono nukkuminen vaan nimenomaan juuri päiväaikainen vireystilan ja toimintakyvyn heikkeneminen.

Pitkäaikaisesta unihäiriöstä kärsii jopa joka viides suomalainen. Ei ole myöskään tavatonta, että sama henkilö kärsii samanaikaisesti useasta eri unihäiriöstä. Merkittäviä tekijöitä unihäiriöiden synnyssä ovat kiireinen elämänrytmi, kova työtahti sekä muuttuneet elintavat. Tällä hetkellä unihäiriöt luokitellaan yleisyydeltään jo kansansairauksiksi ja potilaiden määrä lisääntyy koko ajan. Unihäiriöitä on erilaisia ja niiden vakavuus vaihtelee yleisestä unettomuudesta harvinaiseen narkolepsiaan, jossa ihminen voi nukahdella tahattomasti.

Unettomuus

Yleisin unihäiriö on unettomuus. Siinä ihmisellä on nukahtamisen vaikeutta, unessa pysymisen ongelma tai usein molemmat. Sen aiheuttajia ovat muun muassa stressi, traumat ja elämänmuutokset, masennus-ahdistusoireet, alkoholin ja unilääkkeiden käyttö, muiden lääkkeiden sivuvaikutukset, somaattiset sairaudet sekä kiputilat. Unettomuus saattaa aiheutua myös elimellisestä unihäiriöstä.

Uniapnea

Uniapnea on unenaikainen hengityshäiriö, josta kärsii vähintään 300 000 suomalaista. 80–90 % prosenttia heistä ei tosin tiedä sitä sairastavansa, ja varsinkin naisten uniapnea on alidiagnosoitu. Uniapnean merkittävin riskitekijä on ylipaino, ja 70 % uniapneapotilaista on ylipainoisia. Muilla potilailla uniapnea liittyy useimmiten rakenteellisiin tekijöihin, kuten purentaan tai kookkaisiin nielurisoihin. Viimeaikainen tutkimustieto osoittaa hoitamattoman uniapnean lisäävän merkittävästi kuolleisuusriskiä. Lisääntynyt riski aiheutuu pääosin uniapneaan liittyvästä sydän- ja verisuonisairastavuudesta.

Levottomat jalat

Levottomien jalkojen -oireyhtymästä kärsii 5–8 % aikuisista, mutta 99 % sitä sairastavista ihmisistä ei tiedosta oireidensa oikeaa syytä. He kuvittelevat tuntemustensa alkuperäksi esimerkiksi selkävaivat tai suonikohjut. Levottomat jalat -oireyhtymässä raajoissa ilmenee epämiellyttäviä tuntemuksia, kuten kylmää, kuumaa, pistelyä ja puutumista, jotka aiheuttavat pakonomaisen tarpeen liikutella raajoja. Oireet ovat pahimmillaan iltaisin ja haittaavat nukkumaanmenoa.

Krooninen väsymys

Krooninen väsymysoireyhtymä on harvinainen sairaus. Oireisto saattaa muistuttaa narkolepsiaan liittyvää väsymystä sillä erolla, että nukahtelu tapahtuu yleensä paikallaan ollessa, uni on tavallisesti pitempi ja henkilö ei koe sitä virkistävänä, eikä siihen liity muita narkolepsiaan tyypillisesti kuuluvia oireita.

Parasomniat

Parasomnioilla tarkoitetaan unenaikaisia erityishäiriöitä, kuten unissakävely, yölliset kauhukohtaukset ja REM-unen käyttäytymishäiriö. Lapsilla parasomniat ovat varsin tavallisia, eivätkä ne pääsääntöisesti aiheuta toimenpiteitä. Lapsilla parasomnioita esiintyy etenkin infektioiden tai univajeen provosoimana. Aikuisilla parasomniat ovat harvinaisempia ja voivat aiheuttaa sosiaalisesti häiritsevää käyttäytymistä öisin, unen rakenteen rikkoutumista ja päiväväsymystä.

Narkolepsia

Narkolepsia on harvinainen sairaus. Sen keskeinen oire on katapleksia. Katapleksiakohtauksissa tunnereaktiot aiheuttavat äkillisen lihasvoiman menetyksen ja narkolepsiapotilas voi nukahtaa tahattomasti. Narkolepsiaa voi esiintyä myös ilman katapleksiaa, ja narkolepsiapotilailla esiintyy myös poikkeavaa päiväväsymystä. Nykykäsityksen mukaan narkolepsian aiheuttaja on aivoissa tapahtuva autoimmuunireaktio.

Apu löytyy oikeanlaisella hoidolla

Usein ihmiset eivät koe itse väsymystä ongelmana vaan hakevat apua vasta, kun väsymys aiheuttaa muita ongelmia. Monesti apukaan ei tosin ole riittävää, sillä toistaiseksi vain harvoilla lääkäreillä on unilääketieteestä tarvittavaa tietoa. Usein uniongelma luokitellaan psyykkiseksi, vaikka se on sitä vain murto-osalle potilaista. Lisäksi hoitona käytetään lähinnä unilääkkeitä, jotka voivat aiheuttaa riippuvuutta eivätkä kuitenkaan poista väsymyksen taustalla piilevää syytä. Unilääkkeiden vaikutuksen alaisena oleva ihminen voi havahtua useita kertoja tunnissa, mutta hän ei vain itse sitä huomaa.

Useimpiin unihäiriöihin kuitenkin löytyy tehokas hoito, kunhan häiriön perimmäinen syy on selvitetty. Oivauni Uniklinikalla kunkin asiakkaan unihäiriö diagnosoidaan perusteellisella unitutkimuksella, ja hoito on aina syynmukaista. Oivauni on edelläkävijä unihäiriöiden hoidossa. Lue lisää Oivaunesta täällä.