Lapsetkin tykkäävät, kun äiti on hereillä! 1

Lapsetkin tykkäävät, kun äiti on hereillä!

Jokioisilla asuva 42-vuotias Minna Virtanen tarvitsee arkensa pyörittämiseen roimasti keskivertoa enemmän energiaa. Perheen kuusi lasta pitävät huolen siitä, että vilinää ja vilskettä riittää aina aamun varhaisista tunneista iltamyöhään. Minna onkin tällä hetkellä omistautunut täysin perheensä hoitamiselle ja kertoo, että lastenhoito on juuri nyt paitsi hänen työnsä, myös hänen harrastuksensa.

Hereillä vain puolet päivästä

Minnan mukaan uniongelmat ovat olleet osa hänen elämäänsä niin kauan kuin hän jaksaa muistaa. “Menen yleensä nukkumaan noin yhdeksän-kymmenen aikaan illalla ja sängystä nousen noin puoli seitsemältä aamulla. Mutta tämä ei suinkaan tarkoita sitä, että käyttäisin tuon ajan nukkumiseen. Ehei, kamalaa kääntämistä ja vääntämistä yöni yleensä ovat. Arvioisin että yössä nukun neljästä viiteen tuntia.”

Lapsetkin tykkäävät, kun äiti on hereillä! 2

 

Lyhyet ja katkonaiset yöunet eivät ole voineet olla vaikuttamatta lapsiperheen äidin jaksamiseen päiväsaikaan. Minna onkin paikannut univajettaan nukkumalla päivittäin päiväunet. Kun Minna kertoo päiväunistaan hieman enemmän, selviää että kyseessä eivät ole päivätorkut aivan pikaisimmasta päästä. “Voisin päivällä nukkua loputtomiin, yleensä päiväuneni ovat olleet noin neljän tunnin mittaisia. Ja kun nukun, niin nukun kuin tukki. Kukaan ei saa minua silloin hereille.”

Koska lapsiperhearkea ei millään pyöritetä Höyhensaarilta käsin, Minna päätti lähteä hakemaan tilanteeseensa apua. “Eihän siitä mitään tullut. Lapsistani 3- ja 5-vuotiaat ovat tällä hetkellä päivisin kotona ja kovasti vilkkaita. Heidän vauhdissaan pysymiseen tarvitaan hurjasti energiaa, ja kyllästyin siihen ettei minulla sitä kerta kaikkiaan ollut. On täysin selvää, ettei pienten lasten kanssa voi käyttää päivästä tuntikausia nukkumiseen. Niinpä lähdin etsimään internetistä ratkaisua ongelmaani ja törmäsin Oivauneen.”

Jännittynyt, mutta päättäväinen

Minna on muiden sairauksiensa takia viettänyt eri lääkäreiden vastaanotoilla paljon aikaa elämänsä aikana. “Lääkärikäynnit ovat minulle tuttua juttua, mutta siitä huolimatta jännitän niitä joka kerta. Myös unitutkimusta jännitin toden teolla. Eniten pelotti se, että minulla ei ollut käsitystä siitä, mitä klinikalla käytännössä tulisi tapahtumaan. Ennakkoon olin kuullut, että piuhoja siellä laitetaan kroppaan kiinni, mutta muuta en sitten oikeastaan tiennytkään.” Jännityksestään huolimatta Minna oli kuitenkin päättänyt, että unitutkimukseen hän menisi, pelottipa miten paljon tahansa. “Olin ongelmani kanssa jo siinä pisteessä, että halusin saada siihen avun hinnalla millä hyvänsä.”

Minna vieraili Oivaunen Helsingin klinikalla Henri Tuomilehdon vastaanotolla maaliskuussa 2018. “Oli helpottavaa huomata, että pelkoni hävisivät heti kun pääsin klinikalle. Minut otettiin siellä ystävällisesti vastaan ja henkilöstön ammattitaito oli niin vakuuttavaa, että tunsin heti olevani turvallisissa käsissä.”

Unitutkimusyön Minna vietti kotonaan Jokioisilla. “Vaikka tutkimusantureihin totuttelu vei ensin hetken aikaa, tulin niiden kanssa lopulta ihan hyvin juttuun. Nukuin tutkimusyönä noin viisi tuntia eikä edes suurin pelkoni, eli antureiden irtoaminen toteutunut.”

Oikeilla opeilla takaisin elämään

Minnan unitutkimusrekisteri paljasti, että hänen uniongelmiensa takana olivat herkkäunisuus, unettomuus ja lievä uniapnea. “Kaksi ensimmäistä eivät tulleet minulle yllätyksenä. Heräilen öisin pienimpiinkin risahduksiin ja sen jälkeen unta on vaikea saada takaisin. Juuri siksi yöni sellaista kääntämistä ja vääntämistä ovat olleetkin”.

Minnan unihäiriöistä kahta lähdettiin hoitamaan. “Uniapneani oli niin lievä, että siihen ei aloitettu hoitoa. Herkkäunisuuden ja unettomuuden hoitoon sen sijaan sain lääkäriltä vinkkejä.” Minnan unihäiriöitä lähdettiin lääkärin ohjeistamana selättämään ruokavalion ja ruokailurytmin kuntoonlaitolla, päiväunien poisjättämisellä sekä melatoniinin käyttöönotolla. “Olen nyt muutaman kuukauden ajan syönyt päivisin kevyemmin ja säästänyt päivän raskaimman aterian iltaan. Lisäksi olen sinnikäästi yrittänyt kieltäytyä päiväunien kutsusta. Illalla muutamaa tuntia ennen nukkumaanmenoa otan melatoniinia, joka auttaa minua saamaan unen päästä sängyssä helpommin kiinni.”

Vaikka Minna on kulkenut hoitopolkuaan vasta pienen matkan, on hänen elämässään silti tapahtunut jo käänne parempaan. “Nykyään tuntuu, että nukun yöni melko normaalisti ja ongelmitta. Päivisin vielä toisinaan tekisi päiväunille mieli, mutta ei läheskään yhtä usein kuin ennen. Jaksan nykyään juosta lasteni perässä pihalla aivan eri tavalla kuin aikaisemmin. Sen lisäksi, että olen itse siitä äärimmäisen onnellinen, myös lapseni ovat tyytyväisiä. Onhan se nyt mukavaa, kun äitikin on hereillä!”

Minna on tyytyväinen siitä, että uskaltautui unitutkimukseen peloistaan huolimatta. “Unitutkimusta ei kenenkään kannata jättää väliin ainakaan siitä syystä, että lääkäriin meno pelottaisi. Oivaunessa oli lämmin ja ystävällinen ilmapiiri. Minä sain Oivaunesta sydämellisen palvelukokemuksen ja mikä parasta, myös paremman päivän koko perheelleni.”

 

Epäiletkö unihäiriötä? Tee unitesti.

Epänormaalista normaaliksi yhdessä yössä 3

Epänormaalista normaaliksi yhdessä yössä

Sinella Saario on käyttänyt yönsä aina mieluummin kukkumiseen kuin nukkumiseen. Vaikka Sinellasta itsestään öinen valvominen on aina tuntunut luonnolliselta, ympäristö on ollut asiasta vahvasti eri mieltä. Sinella on nukkumistottumuksistaan johtuen saanut koko ikänsä kuulla olevansa epänormaali, saamaton ja laiska, mutta mitä mieltä asiasta oli unilääkäri?

Tamperelaisen 19-vuotiaan Sinella Saarion arki on vauhdikasta. Kolmea työtä samaan aikaan tekevä nainen elää toiminnantäyteisesti myös vapaa-ajallaan. Sinellan voi nähdä usein kuntosalilla, lenkkipolulla tai viilettämässä vauhdikkaasti polkupyörällään. Liikettä siis tosiaan riittää – silloin jos Sinella on saanut aamulla nukkua riittävän pitkään…

Laiska, saamaton ja epänormaali

“Olen koko ikäni ajatellut olevani uniongelmainen”, Sinella aloittaa. “Pidän valvomisesta öisin ja nukkumaan olen aina mennyt yleensä vasta aamuyön tunteina.” Öisellä valvomisella on kuitenkin ollut myös synkeä varjopuolensa ja sen Sinella on saanut huomata jo varhain. “Peruskouluopintoni hankaloituivat toden teolla outojen nukkumistottumusteni takia. Koska olin aamuisin aina niin väsynyt, jätin usein menemättä kouluun. Poissaolotunteja kertyi lopulta sellainen määrä, että jossakin kohtaa näytti jo siltä, etten saisi suoritettua peruskouluopintojani loppuun.”

Sinellan opettajilla oli selvä näkemys siitä, mistä Sinellan kouluongelmat johtuivat. “Olen jo ihan varhaisista kouluvuosistani alkaen saanut kuulla olevani epänormaali ja laiska. Normaalit ihmiset menevät kuulemma nukkumaan viimeistään yhdeltätoista illalla ja minulle on aina kerrottu, että on vain itsestäni kiinni, millaiset nukkumisrutiinit itselleni rakennan.”

Sinella ei kuitenkaan yrityksistään huolimatta onnistunut ohjelmoimaan unitottumuksiaan opettajien ohjeistamaan suuntaan. Lopulta nuoren naisen kouluelämä muuttui niin hankalaksi, että hän sai siirron erityisluokalle. “Siirto oli minulle pelastus. Koulupäivien aamuja kevennettiin siten, että sain nukkua aamulla vähän pidempään. Tällä menetelmällä jaksoin lopulta käydä kouluni kunnialla loppuun.”

Mikä minussa on vikana?

Sinella jatkoi peruskoulun jälkeen opintojaan ammattikoulussa ja valmistui hiljattain kokiksi. Ongelmatonta ei ammattiin opiskelukaan ollut, ja opettajien palaute jatkui edelleen pitkälle hyvin samanlaisena kuin opiskelutaipaleen alkuvuosina. “Se, että olin vuosien ajan saanut kuulla olevani saamaton lorvailija, sai minut itsenikin lopulta uskomaan että asia oli niin. Lisäksi aloin uumoilla, että kärsisin varmasti jonkinlaisesta vakavasta unihäiriöstä, koska en vain yksinkertaisesti pystynyt nukkumaan normaalien ihmisten tavalla, vaikka miten yritin.”

Sinella hakeutui ongelmineen myös lääkärin juttusille. “Vastaukseksi en saanut oikein juuta enkä jaata. Melatoniinia ja unilääkereseptejä sen sijaan sain. Ajattelin, että nyt minulla olisi käytössäni kaikki tarjolla oleva hoito ja tähän minun nyt pitäisi vain tyytyä.”

Sitten Sinella törmäsi netissä surffailessaan Oivauneen ja hänen silmänsä alkoivat aueta tarjolla oleville ongelmanratkaisumahdollisuuksille.

Ongelma saa nimen

“Olin aina ajatellut, että unilääkkeet ovat ainoa hoito uniongelmiin. Minulle tulikin täytenä yllätyksenä, että on olemassa sellainen asia kuin unitutkimus. Kun googlailin asiaa tarkemmin, minulle alkoi valjeta, että ehkä minunkin epänormaaliudelleni voisi löytyä oikea nimi.”

Sinella kävi Oivaunen Tampereen klinikalla lääkäri Janne Kanerviston vastaanotolla huhtikuussa 2018. Lääkärin ensikäynnin jälkeen hän osallistui unitutkimukseen. Eniten Sinella kertoo jännittäneensä ennakkoon tutkimusantureiden paikalleen asennusta. “Minulla on kosketusyliherkkä iho. Pelkäsin etukäteen sitä, sattuisiko antureiden kiinnittäminen ja miten painavilta ne iholla tuntuisivat.” Sinellan pelko osoittautui kuitenkin turhaksi. “Anturit tuntuivat huomaamattomilta ja välillä jopa unohdin niiden olemassa olon. Sain myös antureista huolimatta nukuttua tutkimusyönä pitkät unet.”

Epänormaalista normaaliksi yhdessä yössä 1Unihoitaja Heidi Järvinen asentaa unitutkimuslaitteita Sinellalle Tampereen uniklinikalla.

 

Samaa kertoi myös Sinellan unitutkimusdata. “Unitutkimusrekisterini paljasti, että olin tutkimusyönä nukkunut oikein hyvin ja laadukkaasti. Tämä tuli minulle täytenä yllätyksenä, sillä olen aina ollut aivan varma että unessani olisi jotain vakavasti vialla.”

Mutta paljasti unitutkimus jotain poikkeavaakin – sellaista josta Sinellan uniongelmatkin saivat selityksen. “Minun sisäinen kelloni on luonnostaan eri ajassa kuin ihmisillä yleensä. Vireystasoni laskee nukahtamista suosivaan tilaan vasta aamuyön tunteina ja vastaavasti kello kuudelta aamulla, kun muut ihmiset alkavat heräillä, minun aivoni sanovat että on keskiyö.”

Lääkärin mukaan Sinellan sisäistä kelloa ei todennäköisesti täysin saada siirrettyä normaaliin aikaan, mutta lähemmäksi normaalia sitä kuitenkin on mahdollista viritellä. “Olen tähän asti yrittänyt mennä sänkyyn kymmenen aikoihin, koska minulle on kerrottu että normaalit ihmiset tekevät niin. Tästä on kuitenkin seurannut se, että pyörin sängyssä joka ilta hereillä useamman tunnin ennen kuin uni tulee. Lääkäri kuitenkin kehotti minua toimimaan jatkossa toisin. Sänkyyn menen tästä lähtien vasta kun minua alkaa nukuttaa, eli noin yhden-kahden aikoihin aamuyöllä.”

Myös säännöllisillä heräämisajoilla on Sinellan kellon siirtämisessä tärkeä rooli.“Lääkäri kertoi, että minun olisi saatava unta yössä vähintään kuusi tuntia, mielellään tietysti enemmän. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että minun pitäisi saada nukkua aamuisin aina suurin piirtein kahdeksaan asti.”

Unirytmin säännöllistämisen lisäksi Sinella sai Janne Kanervistolta myös muita vinkkejä, joilla kellon kääntämistä voisi tukea. “Olen aina ollut ihan mahdoton kahvikissa. Päivän aikana olen saattanut juoda kahvia kolmesta kuuteen litraan, mutta nyt siihen tulee radikaali muutos. Tästä lähtien juon kahvia maksimissaan litran päivän aikana ja senkin ennen puoltapäivää.”

Kahvinjuonnin vähentämisen lisäksi Sinellan tulee jatkossa kiinnittää myös entistä enemmän huomiota nukkumisolosuhteisiinsa. “Makuuhuoneen on nukkumaan mennessä oltava pimeä ja herätessä vastaavasti valon määrää olisi hyvä lisätä. Keväällä ja kesällähän valon kanssa ei ole ongelmaa, mutta talvella voin jatkossa yrittää tukea heräämistäni kirkasvalolampun avulla.”

Nukahtamista Sinella edesauttaa jatkossakin melatoniinilla, tosin hieman aikaisemmasta poikkeavalla tavalla. “Aikaisempi annokseni puolitettiin ja sain ohjeet ottaa melatoniinin jo muutamaa tuntia ennen nukkumaan menoa. Aikaisemmin olen ottanut lääkkeen vasta nukkumaan mennessä ja se on ollut liian myöhään.”

Sinellan ruokavalioasiat ja liikuntatottumukset ovat kunnossa, joten niitä lääkäri ei ohjeistanut häntä muuttamaan. “Syön oikein ja liikun riittävästi, eli niiltä osin kaikki on hyvin.”

 

Epänormaalista normaaliksi yhdessä yössä 2Lääkäri Janne Kanervisto antaa Sinellalle vinkkejä parempaan uneen.

 

Helpottunut ja hämmentynyt samaan aikaan

Sinella kertoo, että unitutkimuksen tuloksia on vielä tuoreeltaan hieman hankala käsittää. “Olen vuosia yrittänyt vakuuttaa ihmisille, että en minä tahallani valvo ja aiheuta sitä kautta itselleni ongelmia. Ymmärtämystä en ole saanut, päin vastoin. Nyt kestääkin hetken sisäistää, että olenkin ihan normaali ja tottumuksilleni on olemassa oikea syy.”

Sinellalla on tärkeä muistutus uniongelmien kanssa painiskeleville. “Sinun on hyvä tietää, että unilääkkeet eivät ole ainoa asia, johon sinun uniongelmiesi hoidossa tarvitsee tyytyä. Jos todella haluat päästä tilanteestasi ajan tasalle ja saada siihen oikeaa hoitoa, hakeudu unitutkimukseen. Tämä on asia, jossa ei kannata ruveta säästelemään. Säästä mieluummin jostakin muusta ja tee tämä satsaus oman hyvinvointisi eteen!”

 

Mikäli koet, että unesi ei ole virkistävää, ota meihin yhteys, unta voi tutkia! Lähetä meille viesti tästä, vastaamme pian!

Kaikki ei ollutkaan kohdallaan, vaikka niin olisi voinut kuvitella 1

Kaikki ei ollutkaan kohdallaan, vaikka niin olisi voinut kuvitella

Hyvinvointivalmentaja, personal trainer Maikki Marjaniemi on aina elänyt liikunnantäyteistä ja terveellistä elämää. Maikilla, jos kenellä, olisi siis luullut tärkeimpien unen laatuun vaikuttavien osa-alueiden olevan kunnossa. Mutta totuus olikin toisenlainen. Miksi ihmeessä?

31-vuotias Maikki Marjaniemi on hyvinvointialan ammattilainen, jonka missiona on tehdä naisten elämästä parempaa erilaisten ravitsemukseen, liikuntaan ja mielenhallintaan liittyvien valmennusten avulla. Maikin päivät täyttyvät yrityksen pyörittämisen lisäksi myös omista liikuntaharrastuksista, joten virtaa todellakin tarvitaan. Vaikka Maikin elämässä luulisi äkkiseltään kaiken olevan kunnossa laadukasta ja palauttavaa lepäämistä ajatellen, huomasi hän jo vuosia sitten että veto oli liian usein täydellisesti poissa. Ja syykin siihen oli selvä, nukkuminen oli Maikille usein työn ja tuskan takana.

Yksinkertaisesti ihan lahjaton nukkuja

Maikki huomasi kärsivänsä nukkumisongelmista ensimmäistä kertaa noin viisi vuotta sitten. “Olin vetänyt itseni liian koville töissä, ja siitä seurasi uniongelmia. Huomasin, että heti jos päivissäni oli paljon actionia, olin stressaantunut tai toisaalta kovasti innoissani jostain, sain tuntea sen nahoissani seuraavana yönä. Joko nukahtaminen oli illalla ylitsepääsemättömän vaikeaa tai sitten heräsin aamuyöstä valvomaan. Hyvin usein yöuneni jäivät vain 4–5 tunnin mittaisiksi.”

Maikki uskoi, että oli yksinkertaisesti saanut synnyinlahjana huonot nukkumisen taidot. “Ajattelin olevani täysin lahjaton nukkuja ja sen asian kanssa nyt olisi vain kyettävä elämään. Mutta usein mietin myös, miten tämä voisi käytännössä onnistua, koska väsymykseni oli ajoittain todella syvää.”

Pisin Maikin valvomisjaksoista kesti puoli vuotta. “Olin tuolloin aivan hermoraunio. Muistan eräänkin aamun, kun aamupalaa laittaessani purskahdin itkuun ihan vain sen takia että lusikka sattui tippumaan lattialle – niin isolta vastoinkäymiseltä se tuntui. Valvominen haittasi treenejäni, sillä palautumiskykyni oli levon puutteessa täysi nolla. Myöskään nälkäviestit eivät toimineet oikein ja se haittasi syömistä.” Maikki kertoo myös sosiaalisten suhteiden kärsineen unen puutteesta. “Keskustelutilanteissa keskittymiskykyni oli pohjalukemissa ja usein jouduin pyytämään, että asioita kerrattaisiin koska en vain yksinkertaisesti pysynyt niistä kartalla. Se oli aika noloa.”

Eihän minulla oikeasti mitään ongelmaa ole

Hyvinvointialan lisäopinnoissaan Maikki perehtyi syvällisesti erilaisiin ihmisen fyysiseen ja psyykkiseen terveyteen vaikuttaviin osa-alueisiin ja näistä yhtenä myös uneen. “Osallistuin elintapalääkäri Vilho Aholan ammattilaisille suunnatulle unikurssille ja siellä sain kipinän lähteä laajaan unitutkimukseen selvittämään uneni tilaa tarkemmin.”

Luennolla Maikki sai muun muassa kuulla, että hänen yöllinen ongelmansa, hampaiden yhteen pureminen, saattaisi hyvinkin olla yhteydessä johonkin unihäiriöön. “Olin siihen asti ajatellut, ettei minun ongelmani varmasti mitenkään oikea ole ja unitutkimuksia tehdään vain sellaisille ihmisille, joilla uniongelmat ovat universumin kokoisia. Luennon jälkeen kuitenkin alkoi vahvistua ajatus siitä, että haluan mielenrauhani takia selvittää mistä uniongelmani johtuvat ja saada niihin hoitoa. Halusin myös varmistaa, ettei unihäiriöni takana olisi mitään elimellistä sairautta.”

Härkää sarvista

Maikki osallistui Oivaunen unitutkimukseen maaliskuussa 2018. Tutkimusprossi alkoi lääkärin ensikäynnillä. “Hoitavana lääkärinäni toimi Henri Tuomilehto. Kerroin hänelle tapaamisemme aikana itsestäni, tilanteestani ja elämäntavoistani. Henrin mukaan oli selvää, että minun kannattaisi osallistua unitutkimukseen ja lisäksi sain lähetteen myös laboratoriokokeisiin. Kokeiden tarkoituksena oli varmistaa, että kilpirauhas- ja rauta-arvoni ovat kunnossa.”

Varsinainen unitutkimus oli Maikin mukaan vaivaton toimenpide. “Laitteiden asennukseen meni puolitoista tuntia ja niiden poistoon tutkimusyön jälkeen puoli tuntia. Mietin hieman etukäteen, miten saisin tutkimusyönä nukuttua, mutta homma sujuikin mallikkaasti. Toki heräsin välillä kun kylkeä käänsin ja silloin tiedostin laitteiden olemassaolon, mutta muuten niillä ei ollut nukkumiseen mitenkään vaikutusta.”

Unitutkimuksensa tulokset Maikki sai kuulla huhtikuussa 2018. Elimellisiä sairauksia ei Maikin unihäiriöiden takaa löytynyt, vaan huonosti nukkumisen syyksi paljastui herkkäunisuus. “Kävi ilmi, että sisäinen kelloni on väärässä ajassa. Siinä kohtaa kun illalla vireystilan pitäisi lähteä laskemaan, minulla käykin päinvastoin ja piristyn. Tutkimuksessa selvisi myös eräs erikoinen

yksityiskohta syvän uneni laadusta: vaikka kehoni muuten nukkuu, aivoni havahtuvat hereille monta kertaa minuutissa.”

Nuoresta iästään johtuen Maikki on toistaiseksi onnistunut sinnittelemään nykyisen laatuisella unellaan, mutta vanhempana asia olisi todennäköisesti alkanut aiheuttaa isoja ongelmia. “Henrin mukaan oli hyvä, että hakeuduin hoitoon jo tässä vaiheessa. Ongelmien ennaltaehkäisy on helpompaa kuin vaikeaksi äityneen ongelman hoitaminen.”

Kääritään hihat

Kun kyseessä on herkkäunisuus, korostuu unihäiriön hoidossa potilaan oma aktiivisuus. “Sain lääkäriltä paljon suosituksia, miten voisin lähteä etsimään itselleni toimivia ja mieluisia, nukkumiselleni parhaat edellytykset mahdollistavia rutiineja. Tärkeimmät ohjeista olivat nukkumisaikojen säännöllistäminen, ruokailurytmin muuttaminen siten, että päivän tuhdein ateria sijoittuu iltaan sekä iltarutiinien rauhoittaminen sellaisiksi, että vireystila lähtee illalla laskuun. Jälkimmäinen tarkoittaa minun kohdallani käytännössä sitä, että laitan puhelimen kokonaan pois päältä hyvissä ajoin ennen nukkumaanmenoa ja vaihdan jännittävän ja aivoja stimuloivan Netflix-sarjan rauhoittavaan kaunokirjallisuuteen. Onnistumistani hyvän unen rakentamisessa tuetaan myös rautakuurilla sekä pitkävaikutteisella melatoniinilla.”

Maikilla matka kohti levollisempaa yötä ja pirteämpiä päiviä on vasta alkamassa, eivätkä uudet rutiinit aivan vielä ole sulautuneet täysin saumattomaksi osaksi hänen päivittäistä elämäänsä. “Kyllä tämä vielä vähän hakemista on, mutta tiesin jo ennakkoon, että itselle sopivan tyylin löytymiseen menee varmasti vielä aikaa. Iso muutos tapahtuu vasta pidemmällä aikavälillä.”

Mutta on tuloksiakin jo tullut ja siitä Maikki on tyytyväinen. “Kyllä suunta on ehdottomasti oikea. Olen jo nyt päivisin pirteämpi kuin aikaisemmin. Olen päättänyt olla itseäni kohtaan armollinen enkä vaadi itseltäni tässä asiassa täydellisyyttä. Lääkärin mukaan jo muutaman pykälän parannus nukkumisessa tulee parantamaan elämänlaatuani huomattavasti.”

Älä vähättele ongelmaasi

Maikki kertoo olevansa tyypillinen suomalainen siinä, että omia asioita on luontevampaa vähätellä kuin tehdä niistä numeroa. Uni on kuitenkin niin oleellinen osa ihmisen kokonaisvaltaista hyvinvointia, ettei sitä pitäisi koskaan vähätellä. “Aluksi ajattelin, etteivät uniongelmani ole riittävän suuria, jotta niitä olisi syytä lähteä tutkimaan. Olin siinä totaalisen väärässä, sillä ongelmanihan osoittautuivat mitä suurimmassa määrin todellisiksi. Jo nyt olen saanut huomata, miten hoito on lähtenyt nostamaan elämänlaatuani.”

Maikin mukaan onkin tärkeää, että omia nukkumisvaikeuksiaan ei vaikene olemattomiksi. “Sinä itse voit vaikuttaa kaikista eniten siihen miten hyvä tai huono olo sinulla elämässäsi on. Tee itsellesi palvelus ja varmista mahdollisuutesi laadukkaaseen palautumiseen ja sitä kautta parempaan päivään.”

 

Varaa aika unitutkimukseen tästä

Ei mikään ihme, että väsytti! 1

Ei mikään ihme, että väsytti!

Facebook-kisamme voittajan Kristina Löfströmin matka kohti energisempää elämää jatkuu. Torstaina 3.5. Kristina kävi Oivaunen Helsingin klinikalla Henri Tuomilehdon vastaanotolla kuulemassa, mitä hänen unitutkimusdatastaan paljastui…

Hankalista univaikeuksista koko alkuvuoden kärsinyt Kristina on ollut jo menettää toivonsa sen suhteen, että hänen nukkumisongelmiinsa voisi löytyä apua. Ensimmäisen lääkärikäynnin ja unitutkimuksen jälkeen Kristinassa kuitenkin syttyi varovainen toivonkipinä siitä, että ehkä hyvin nukutut yöt voisivat vielä jonain päivänä olla hänellekin todellisuutta. Kristina kertoo odottaneensa innostuneen jännittyneenä torstain lääkärikäyntiä ja unitutkimuksensa tuloksia.

Ei yhtä, kahta, vaan kolme…

Kristina uumoili ennen unitutkimukseen osallistumistaan, että jotakin normaalista poikkeavaa tuloksista varmaankin löytyisi. “Olen oikeastaan jo nelikymppisestä asti nukkunut aika ajoin huonosti. Uniongelmat ovat korostuneet aina silloin, kun elämässä on ollut ylimääräistä stressiä syystä tai toisesta. Alkuvuodesta 2018 alkoi tuntua siltä, että en nuku enää sitäkään vähää mitä joskus aikaisempina valvomisjaksoinani olin saanut nukuttua. Ajattelin, että jospa minä vaan olen tavallista herkempi heräilijä.”

Ja kyllä, herkkäunisuus olikin unihäiriö, josta unitutkimusdata paljasti Kristinan kärsivän. Mutta sen lisäksi Kristinan unirekisteri kertoi, että naisen unta haittasivat myös levottomat jalat -oireyhtymä sekä vaikea-asteinen uniapnea.

Levottomat jalat -diagnoosi ei suuresti yllättänyt Kristinaa, sillä hän on jo aikaisemminkin käyttänyt tämän vaivan hoitoon lääkettä. Uniapnea sen sijaan tuli naiselle täydellisenä yllätyksenä. “Uniapnea? Mitä ihmettä! Olen aina pitänyt uniapneaa vain raavaiden, lujaa kuorsaavien miesten vaivana. Minä sen sijaan en ole omien, tai kumppanini havaintojen mukaan koskaan juurikaan kuorsannut, saati kärsinyt yön aikaisista hengityskatkoksista. Miten tämä voi olla mahdollista?”

Kristina siis luuli uniapnean olevan pelkästään miesten ongelma, eikä hän varmasti ole luulonsa kanssa yksin. Vasten yleistä mielikuvaa, uniapnea on sekä miesten että naisten unihäiriö ja tällä hetkellä siitä kärsii noin 250 000 – 300 000 suomalaista. Virallisten lukujen lisäksi uniapneaa sairastaa varmasti suuri joukko muitakin ihmisiä, sillä tämän unihäiriön olemassaolosta ei potilas itse tiedä usein mitään. Päinvastoin, hän saattaa kuvitella omaavansa poikkeuksellisen hyvät unenlahjat, sillä uni tulee iltaisin usein ennen kuin kunnolla ehtii edes peiton alle. Tosi asiassa nopea nukahtaminen kertookin siitä, että uniapnean heikentämä unenlaatu on saanut aikaan jatkuvan univajeen, minkä ansiosta uniapneapotilas on usein iltaisin poikkeuksellisen väsynyt.

Täsmähoidolla kohti parempaa päivää

Hyvin usein unitutkimuksissa käy ilmi, että tutkittava kärsii Kristinan tavoin useammasta unihäiriöstä samanaikaisesti. Vaikka tieto unihäiriöiden olemassa olosta saattaakin ensi alkuun huolestuttaa, ei hätä ole tämänmoinen. Unihäiriöt ovat nimittäin useimmiten erittäin hyvin hoidettavissa ja hoitoon hakeutuneet, aikaisemmin unihäiriöiden kanssa öitään kukkuneet raportoivatkin hyvin usein elämänlaatunsa parantuneen huomattavasti hoidon aloittamisen jälkeen.

Kristina sai kolmeen unihäiriöönsä kuhunkin Henri Tuomilehdolta täsmällisen hoitosuunnitelman. Uniapneaa lähdetään hoitamaan CPAP-ylipainelaitteella, jonka Kristina sai käyttöönsä heti lääkärikäyntiä seuraavana päivänä. “Hieman jännittää, miten nukkuminen laitteen kanssa tulee onnistumaan. Mutta senhän näkee sitten. Henri kehotti minua lähtemään kokeiluun päättäväisellä ja sinnikkäällä mielellä. Aion asennoitua asiaan nyt siten, että laitteesta tulee minulle paras unikaverini enkä aio luovuttaa, vaikka heti ensimmäisinä öinä ei nukkuminen kunnolla onnistuisikaan.”

Levottomien jalkojen hoitoon Kristina sai uuden lääkkeen. Lisäksi hänelle määrättiin rautakuuri sekä melatoniinia. Herkkäunisuutta lähdetään selättämään uusilla päivärutiineilla. “Eniten minun pitää tulevaisuudessa kiinnittää huomiota siihen, millainen ruokarytmini on. On tärkeää, että syön päivällä kevyesti ja säännöllisesti. Isoin yllätys oli se, että unenlaadun parantamisen kannalta päivän tärkein ateria tulee syödä illalla viimeiseksi ennen nukkumaanmenoa. Olemme aikaisemmin nauttineet päivällisen mieheni kanssa alkuillasta aina viiden ja seitsemän välillä, mutta nyt siirrämme sen iltayhdeksään.” Ateriarytmin lisäksi Kristina kertoo Henrin painottaneen myös illan rauhoittamista mukaville asioille. “Tästä eteenpäin suljen puhelimen ja tietokoneen viimeistään iltayhdeksältä ja rauhoitan illan uneen valmistautumiselle.”

Huh, mikä helpotus

Päällimmäinen Kristinan tunnelmista tällä hetkellä on helpotus. “Vaikka uniapneadiagnoosi ensin oudoksuttikin, olen silti todella iloinen että asia tuli nyt esiin. Unitutkimusdatani mukaan elimistössäni olivat asiat unihäiriöideni takia aivan päin prinkkalaa. Esimerkiksi verenpaineeni, joka on aina ollut täysin normaaleissa lukemissa, huiteli tutkimuksen aikana ihan omissa sfääreissään. Lääkärin mukaan korkea verenpaine johtuu juuri siitä, että uneni on niin häiriöistä eikä keho pääse palautumaan yöllä kuten sen pitäisi. Kyllähän minua mietityttää myös se, mitä olisi tapahtunut jos olisin vielä pitkäänkin kärsinyt aivojen yöllisestä happivajeesta, jota uniapnean aiheuttamat hengityskatkokset saavat aikaan.”

Kristinan tarina on hyvä muistutus siitä, että jos unessaan vähänkään epäilee olevan vikaa, kannattaa asia tutkituttaa. Unihäiriöinen harvoin itse tiedostaa että unenlaadussa on huomauttamista, mutta jos vireystila on jatkuvasti päiväaikaan alhainen, voi syy löytyä huonosti nukutuista öistä ja riittämättömästä palautumisesta.

Jatkamme Kristinan kanssa edelleen matkaa kohti pirteämpiä päiviä ja kyselemme häneltä kuulumisia seuraavan kerran kuukauden kuluttua, hänen käytyään Oivaunessa seurantakäynnillä. Miten Kristinan elämä on siihen mennessä muuttunut? Pysy mukana ja saat sen selville!

 

Lue Kristiinan tarinan ensimmäinen osa täältä.

Onnenpotkulla eroon uniongelmista

Onnenpotkulla eroon uniongelmista

Järjestimme alkuvuodesta Facebookissa kilpailun, jonka palkintona arvoimme kahdelle onnekkaimmalle ilmaisen unitutkimuksen. Kilpailu sai huikean suosion ja onnetar löysi voittajat yli tuhannen osallistujan joukosta. Yksi heistä oli Kristiina Löfström, jonka unitutkimusprosessi starttasi tiistaina 24.4. Miten Kristiinan matka kohti pirteämpää päivää alkoi? Lue juttu ja saat sen selville.

Vantaalaisen Kristiina Löfströmin jutustelua kuunnellessa tulee tunne, että unitutkimuspalkinto meni tismalleen oikeaan osoitteeseen – niin vähän hän kertoo nukkuvansa. Kristiinan mukaan on aivan normaalia, että hän saa nykyisin yössä unta kolmesta neljään tuntia, ja tätä on jatkunut kuukausia. Kristiina ei ole kuitenkaan jäänyt ongelmansa kanssa paikoilleen, vaan on lähtenyt etsimään siihen aktiivisesti apua. Epätoivo on ollut iskeä siinä kohtaa, kun avainta parempaan uneen ei ole tuntunut löytyvän mistään.

Kun ei nukuta, niin ei nukuta

Kristiina kertoo että ensimmäisen kerran hän havaitsi kärsivänsä uniongelmista ollessaan noin nelikymppinen. “Jokaisella ihmisellä on elämässään varmasti aina aika ajoin jaksoja, jolloin nukkuminen ei syystä tai toisesta onnistu. Minulla nukkumisen saattoivat saada sekaisin työmurheet tai vaikkapa huoli lasten pärjäämisestä.” Mitä tahansa vähänkin normaalista poikkeavaa elämässä tapahtui, sen Kristiina sai tuntea pyjamassaan öiseen aikaan.

Eläkkeelle jäätyään Kristiina luuli uniongelmiensa jäävän historiaan, poistuisivathan työpaineet ja lapsetkin olivat jo aikuisina muuttaneet pois kotoa. Mutta toisin kävi.

Jo useamman kuukauden ajan Kristiinan unirytmi on ollut niin kaukana normaalista kuin vain kuvitella saattaa. Hän nukahtaa useimmiten suhteellisen helposti, mutta 1,5 tunnin päästä siitä alkavat ongelmat. “Herään pienimpäänkin ääneen tai muuhun häiriötekijään ja sen jälkeen unta on turha odottaa 4–5 tuntiin. Öitäni vietänkin usein lueskelemalla olohuoneessa. Jossain kohtaa aamuyöstä palaan sänkyyn ja saan unta muutaman tunnin verran.”

Uusin käänne Kristiinan uniongelmissa on, että tällä hetkellä edes nukahtaminen illalla ei tunnu onnistuvan. “Vaikka nukkumisongelmista olen jo pidemmän aikaa kärsinytkin, olen yleensä kuitenkin onnistunut illalla saamaan unen päästä kiinni. Tällä hetkellä sekään ei enää onnistu.”

Ihan ventti zombie

Väsymys ei luonnollisestikaan ole voinut olla vaikuttamatta Kristiinan päiviin. “Olen täydellisen ventti ja tuntuu että kuljen aivan zombiena ympäriinsä. Vaikka välillä on tunne, ettei jaksaisi edes kävellä, olen silti yrittänyt pitää kiinni arkeni rutiineista, kuten kuoro- ja liikuntaharrastuksistani.”

Alkuvuodesta 2018 Kristiinalla ei ollut muuta vaihtoehtoa kuin hakeutua ongelmansa kanssa terveyskeskuksen päivystykseen. Koska jonot julkisella puolella ovat pitkiä, pääsi Kristiina ensivaiheessa vain päivystävän lääkärin vastaanotolle. Varsinainen tutkimusaika hänelle varattiin tulevalle heinäkuulle. “Sain ensiavuksi valvomiseeni levottomien jalkojen hoidossa käytettävää lääkettä sekä mielialalääkettä, jota käytetään myös nukkumisen helpottamiseen.” Kristiina aloitti lääkkeiden käytön mutta huomasi pian, ettei niillä ollut vaikutusta hänen päivittäiseen vireystilaansa. “Vaikka olenkin saanut öisin toisinaan paremmin nukuttua, olen silti seuraavana päivänä edelleen koko ajan väsynyt.”

Wow, mikä ajoitus!

Juuri kun Kristiina oli menettää toivonsa ongelmansa selättämisen suhteen, hän sai puhelun Oivaunesta. “Uskomatonta, mikä onnenkantamoinen – ja juuri oikeaan aikaan!”

Kristiinan unitutkimusprosessi käynnistyi vauhdikkaasti. Ensikäynti lääkäri Henri Tuomilehdon vastaanotolla Helsingissä oli tiistaina 24.5. ja unitutkimus tehtiin heti seuraavana yönä. Ensimmäiset tunnelmat Oivaunesta olivat Kristiinan mielestä kovasti positiivisia. “Sekä lääkäri että kohtaamani hoitajat olivat hyvin ammattitaitoisia. Minulle jäi ensivierailustani klinikalla todella hyvä tunnelma.” Eniten Kristiina kertoo yllättyneensä lääkärin kertomasta tiedosta, että unihäiriöitä on lähes sata erilaista ja ihmisellä voi olla niitä useampiakin päällä yhtä aikaa. “Olin tähän asti ajatellut, että uniapnea on ainoa olemassa oleva unihäiriö ja siksi myös ainoa, jota uniklinikalla ylipäätään tutkitaan.”

Tutkimusyön Kristiina nukkui omassa sängyssään. Tai no, nukkui niin hyvin kuin nyt ylipäätään osaa. “Oikeastaan tutkimusyö oli minulle aivan tavanomainen. Menin sänkyyn vähän kymmenen jälkeen illalla ja unen päästä sain kiinni noin yhdeltä yöllä. Aamulla heräsin puoli viideltä. Unta kertyi yön aikana minulle siis aivan normaalit 4,5 tuntia.”

Seuraavan kerran Kristiina tapaa lääkärin 3.5. torstaina. Silloin Henri Tuomilehto avaa hänelle tutkimusyön aikana kerätyn unidatan ja kertoo, mistä Kristiinan aamutossu puristaa. Kristiina odottaa seuraavaa lääkärikäyntiä malttamattomana. “Olen niin innoissani, sillä pian uniongelmieni syy varmasti ratkeaa. En malta odottaa, että pääsen heräämään aamuisin pirteänä!”.

Seuraamme Kristiinan matkaa kohti energisempää elämää. Seuraavassa jutussamme kerromme, mitä Henri on Kristiinan unirekisteristä saanut selville ja miten ongelmaa lähdetään hoitamaan. Pysy sinäkin matkassa!

 

Lue Kristiinan tarinan seuraava osa tästä.

Kun liike ei lakkaa edes yöllä

Kun liike ei lakkaa edes yöllä

Kai Kantanen on aina elänyt aktiivista elämää ja myös nauttinut vauhdikkaasta elämäntavastaan. Mutta siinä vaiheessa kun liikettä alkoi olla liikaa myös öisin, oli aika puhaltaa peli poikki. Kai tiesi, että ilman levollista yötä ei voisi olla aktiivista päivää.

Haastatteluhetkellä juuri Etelä-Korean olympialaisista työmatkalta kotiutunut Kai kertoo urheilun olleen tärkeä ja jokapäiväinen osa hänen elämäänsä aina. Lajeikseen Kai listaa muun muassa hiihdon, laskettelun, crossfitin, triathlonin ja maastopyöräilyn. Osaa näistä hän on harrastanut myös kilpaurheilutasolla. Lukuisten urheiluharrastusten lisäksi 49-vuotiasta Kaita pitävät kiireisenä kolme teini-ikäistä lasta sekä työ Suomen maajohtajana norjalaisella urheiluvaatevalmistaja Helly-Hansenilla.

Elämä mullistuu ja unet häviävät

Kai kohtasi elämässään ison muutoksen neljä vuotta sitten kun hänen avioliittonsa tuli tiensä päähän. Samoihin aikoihin kun Kain elämässä myllersi ja mullistuksen tuulet puhalsivat kovilla boforeilla, Kai huomasi myös nukkumisessaan alkavan tapahtua huolestuttavia muutoksia. “Olen aina ollut hieman huono nukkumaan, mutta avioeroni aikoihin huomasin että ongelmani alkoivat kärjistyä.” Kai kertoo että vaikka hän oli aikaisemminkin kärsinyt toisinaan levottomista öistä ja väsyneistä aamuista, hänen jaksamisensa joutui nyt todelliselle koetukselle. “Tunsin nukkumaan mennessä pohkeissani ja alaraajoissani särkyä, joka hankaloitti nukahtamista. Heräilin öisin monta kertaa ja pahimmillaan nukuin vain 1-2 tuntia yössä. Lopulta olin niin väsynyt, että päätin lähteä hakemaan apua työterveyslääkäriltä.”

Kuten niin kovin usein tapahtuu, myös Kai sai heti kättelyssä uniongelmiinsa hoidoksi nukahtamis- ja unilääkkeet. “Söin lääkkeitä jonkin aikaa, mutta huomasin hyvin pian, että minun uniongelmani eivät pillereillä ratkeaisi. Olin kemiallisesti nukutun yön jälkeen päivisin aina aivan yhtä väsynyt ja sekaisin, kuin olisin ollut ilman lääkkeitäkin. Päätin, että ongelmaani on löydyttävä toisenlainen ratkaisu.”

Kai kamppaili ongelmansa kanssa yksin lähes neljä vuotta ennen kuin apu tuli yllättäen eteen. “Olen aina ollut kiinnostunut siitä, miten urheilusuorituksista palautumista voi parantaa erilaisilla tavoilla ja olen tutkinut tätä aihetta omatoimisesti paljon. Syksyllä 2017 törmäsin elintapalääkäri Vilho Aholan aihetta käsittelevään luentoon ja päätin mennä kuuntelemaan mitä Vilholla olisi aiheesta sanottavaa. Tämä oli tapahtuma, josta paranemisprosessini yllättäen käynnistyi.”

Luennon jälkeen Kai varasi ajan Vilho Aholan vastaanotolle. “Vilhon tietämys uneen liittyvistä asioista sai minut ajattelemaan, että ehkä hänellä saattaisi olla vastauksia myös minun nukkumispulmiini.”

 

Aktiivisen miehen aktiivinen uniongelma

Kai kertoo, että hänen huonosti nukkumisensa syy alkoi valjeta jo ensimmäisellä lääkärikäynnillä. “Vilho piti oireideni perusteella hyvin todennäköisenä sitä, että ongelmani liittyisi levottomat jalat -oireyhtymään. Diagnoosiin päätettiin lähteä hakemaan varmistus Oivaunessa järjestettävällä unitutkimuksella.”

Unitutkimus toteutettiin marraskuussa 2017 ja sen tulokset alleviivasivat ennakkoepäilyt oikeiksi. “Minulla todettiin vaikea-asteinen raajojen liikehäiriö”, Kai kertoo. “Ongelmani oli jopa poikkeuksellisen hankala. Siinä missä levottomat jalat -oireyhtymässä raajojen liikehäiriöitä esiintyy usein vain nukkumaan mennessä, minun jaloissani riitti liikettä tasaisesti läpi yön. Tutkimusyön aikana liikehäiriö oli taltioitunut mittaustuloksiin jopa 400 kertaa.”

Kun Kain unihäiriö oli tuotu päivänvaloon, siihen voitiin määrätä myös oikeanlainen hoito. “Sain vaivaani lääkkeet. Ne alkoivat tepsiä heti.”

 

Hyvä, parempi, paras päivä

Haastattelun aikaan Kai on käyttänyt lääkitystä levottomiin jalkoihinsa kolmen kuukauden ajan. “On aivan uskomatonta, että kärsin huonosta nukkumisesta vuosikausia ja nyt vaivani on poistunut vain muutamassa kuukaudessa.”

Saamastaan lääkityksestä Kailla on pelkästään positiivista sanottavaa. “Minkäänlaisia sivuvaikutuksia ei ole, paitsi tietenkin se, että oloni on nyt energisempi ja elämänlaatuni huomattavasti parempi kuin ennen.” Lääkityksensä ohella Kai hoitaa unihäiriötään elämällä normaalia elämäänsä, eli liikkumalla paljon, syömällä terveellisesti ja huolehtimalla säännöllisestä uni-valverytmistä.

Miten levollisemmat yöt sitten ovat käytännössä vaikuttaneet aktiivisen Kain päiviin? “Ero entiseen on kuin yöllä ja päivällä. Silloin kun nukuin huonosti, tuntui että henkinen sytytyslankani oli jatkuvasti lyhyellä. Nyt mieliala on tasainen ja suoriudun paljon paremmin kaikilla elämäni osa-alueilla, oli kyseessä sitten työ, urheilu tai teini-ikäisten lasten kasvattaminen.”

Parempi nukkuminen on myös tuonut Kain päiviin lisää aktiivisia tunteja. “Olen aina mennyt iltaisin suurin piirtein samoihin aikoihin, eli noin kymmenen-yhdentoista aikaan nukkumaan ja herännyt arkisin noin seitsemän aikoihin. Silloin kun unihäiriöni jylläsi pahimmillaan, yritin aina viikonloppuisin hoitaa univajettani pois nukkumalla myöhään. Nyt kun uneni on joka yö laadukasta, herään viikonloppuisinkin ilman kelloa viimeistään kahdeksalta. Se on loistavaa, sillä nykyään ehdin vapaapäivinäni tekemään asioita paljon enemmän kuin aikaisemmin.”

Kai ei epäröi hetkeäkään kun häneltä kysytään kenen kannattaisi osallistua unitutkimukseen. “Kaikkien, jotka vähänkään kärsivät nukahtamis- tai nukkumisongelmista! Lääkkeillä ongelmia ei missään tapauksessa kannata jäädä hoitamaan, sillä ne tehoavat vain oireisiin, eivät ongelman todelliseen syyhyn. Miksi tuhlata yhtään ylimääräistä yötä huonosti nukkumiseen tai yhtään ylimääräistä päivää vähillä energioilla elämiseen, kun avun voi saada näin nopeasti ja vaivattomasti!”

 

Missä kunnossa sinun unesi on? Varaa aika unitutkimukseen tästä.

Väsymyksen syynä ei ollutkaan kevät, syksy tai stressi. Vaan uniapnea. 1

Väsymyksen syynä ei ollutkaan stressi vaan uniapnea

Espoossa asuva Tommi Björk ei olisi ikimaailmassa voinut kuvitella sairastavansa uniapneaa. Olihan väsymykselle aina luonnollinen selitys; keväällä se johtui keväästä, syksyllä syksystä ja kaikkina muina aikoina työstressistä.

Tommi Björkillä kaiken piti olla kunnossa. Nyt 48-vuotias Tommi oli harrastanut koko ikänsä aktiivisesti kaikkea mahdollista liikuntaa nyrkkeilystä kuntosaliin, hiihtoon, jalkapalloon ja lumilautailuun. Myös ruokailutottumukset olivat kunnossa ja mielikin hallinnassa säännöllisen meditaatioharjoittelun ansiosta. Koska kaiken todellakin piti olla mallillaan, ei Tommi ollut kiinnittänyt sen kummallisemmin huomiota väsymykseen, jolle tuntui aina löytyvän luonnollinen selitys.

Lääkäri tekee ystävänpalveluksen

Tommi ja Oivaunen Henri Tuomilehto ovat olleet ystäviä lapsuudesta saakka. “Olemme Henkan kanssa edelleen paljon tekemisissä ja teemme toisinaan myös reissuja yhdessä. Siinä samalla tulee tietysti myös juteltua paljon kaikenlaista ja kertoiltua omista asioistaan puolin ja toisin.”

Yksi Henkkaa ja Tommia yhdistävä aihe on aina ollut urheilu ja siitä miehet myös usein vaihtavat ajatuksia. Tommi muistaa eräässä juttutuokiossa kertoneensa Henkalle aiheesta, joka oli mietityttänyt häntä jo pidemmän aikaa. “Minua ihmetytti, miksi painoni junnasi paikoillaan vaikka yritin mitä taikatemppuja. Se oli hyvin outoa, sillä treenasin koko ajan todella aktiivisesti ja ruokailutottumuksenikin olivat kunnossa. Halusin tietää, mitä ystäväni ajatukset lääkärinä voisivat olla asiasta.”

Henkan näkemys ongelman syystä yllätti Tommin täysin. “Henkan mielestä paino-ongelmani syy saattaisi löytyä unesta, sillä painon jumittaminen kertoi siitä, ettei kroppani toiminut normaalisti. Unihäiriöiden puolesta puhui myös se, että Henkka oli reissuillamme havainnut minun kuorsaavan öisin.”

Miesten keskustelun aikoihin Oivauni oli juuri suunnittelemassa uuden klinikan avaamista Helsinkiin. “Sovimme, että minä olisin klinikan ensimmäinen asiakas heti kun se saataisiin auki.”

Tutkimus avaa silmät väsymykselle

Kun Oivauni avasi Helsingin uniklinikkansa vuoden 2016 alussa, oli Tommi sovitusti ensimmäinen asiakas, jolle unitutkimusta lähdettiin klinikalla tekemään. Muutaman viikon päästä tutkimuksesta Tommi meni tapaamaan Henkkaa ensimmäistä kertaa lääkärin, ei ystävän roolissa. “Henkka kysyi minulta tapaamisemme aikana, miten omasta mielestäni nukun. Kerroin hänelle omaavani loistavat unenlahjat, sillä nukahdin joka ilta todella helposti. Vaikka ystävinä monista asioista usein olimmekin samaa mieltä, emme kuitenkaan tässä asiassa jakaneet Henkan kanssa samaa näkemystä.”

Tommille tehdyn unitutkimuksen aikana rekisteröity unidata kertoi, että Tommin ongelmien takana oli vaikea-asteinen uniapnea. “Diagnoosi tuli minulle täysin puun takaa ja yllätyksenä. Selvisi, että uniapneani vakavuudesta johtuen en päässyt palautumaan nukkuessani ollenkaan. Siinä missä terveesti nukkuvalla ihmisellä syke ja verenpaine laskevat yön aikana, minulla kävi aivan päinvastoin. Alipalautumiseni oli todennäköisesti myös syy siihen, miksi painoni ei ollut lähtenyt laskuun kurinalaisesta elämäntyylistäni huolimatta.”

Uniapneadiagnoosi avasi Tommin silmät myös toisen asian suhteen. “Tajusin olleeni oikeastaan jatkuvasti todella väsynyt. Mutta koska väsymykselle löytyi aina niin monia “hyviä selityksiä”, olin onnistunut myymään sen itselleni aivan luonnollisena olotilana. Keväällä väsymys johtui keväästä, syksyllä syksystä ja muina aikoina työstressistä. Jälkeenpäin ihmettelen, miten olen voinut olla huomaamatta väsymysongelmani vakavuutta. Toisinaan saatoin uupumukseni takia olla täysin toimintakyvyttömänä useita päiviä. Eihän se ollut todellakaan millään tavalla normaalia.”

Totuttelua uudenlaiseen uneen

Tommin uniapneaa lähdettiin hoitamaan CPAP-ylipainehengityslaitteella toukokuussa 2016. Suhde uuteen petikumppaniin ei alkanut Tommin mukaan aivan ongelmitta. “En tiedä, johtuiko diagnoosini yllättävyydestä vai mistä, mutta minun oli aluksi todella vaikea sopeutua ajatukseen CPAP-laitteen kanssa nukkumisesta. Ensimmäisen kuukauden ajan kävin viikottain Oivaunessa säädättämässä laitettani, sillä tuntui ettei yhteiselomme lähtenyt pelittämään millään.”

Sitten tapahtui jotain ja aivan yhtäkkiä palaset loksahtivat paikoilleen. “Yhtenä yönä joku vain klikkasi ja homma alkoi toimia. Alkuvaikeuksien jälkeen laitteesta tuli kuin paras ystäväni. Koska nukkumisesta tuli hoidon aloittamisen ansiosta nautinnollista, huomasin pian alkavani illalla oikein odottaa sitä että pääsen sänkyyn.” Henkisistä harjoituksista kiinnostunut Tommi kuvailee nukkumisensa olevan nykyään kuin virkistävää meditaatiota. “On upea tunne herätä aamulla virkeänä ja täynnä energiaa.”

Numerotkin sen todistavat

Tommin hyvät kokemukset eivät jääneet pelkästään unen laadun parantumiseen. “Vaikka en ole hoidon aloittamisen jälkeen juuri muuttanut liikunta- tai ruokailutottumuksiani, on painoni pudonnut yli kymmenen kiloa. Oikeastaan ainoa muutos aikaisempaan on, että olen nyt hieman enemmän kiinnittänyt huomiota ruokailurytmiini ja annoskokoihini. Muita hokkuspokkuskonsteja ei muodonmuutokseeni ole tarvittu.”

Myös Tommin hormonitoiminnassa on tapahtunut CPAP-hoidon aloittamisen jälkeen positiivinen muutos. “Minulla todettiin muutama vuosi sitten aivolisäkkeen toiminnassa testosteronin tuotantoa heikentävä vaje. Unitutkimuksessa selvisi, että vaje olikin johtunut uniapneastani, sillä unihäiriöni häiritsi hormonituotantoani öiseen aikaan.”

Tommi on huomannut kantapään kautta, että hoidon jatkaminen on ainakin toistaiseksi hänelle ainoa vaihtoehto. “Käytettyäni laitettani noin vuoden ajan lähdin keväällä 2017 Thaimaan-reissulle ja jätin pakkaamatta laitteen matkaani. Treenasin reissussa paljon ja olo tuntui tosi hyvältä. Pidin laitteen käytöstä tuolloin kaikkiaan muutaman kuukauden verran taukoa. Se oli virhe, sillä uniapneani palasi takaisin. Tästä eteenpäin ajattelin uskoa lääkärini ohjeita hoitoasioissani.”

Kavereille kanssa!

Tommin uusi energinen olemus ei ole jäänyt miehen lähipiiriltä huomaamatta. “Kaverini ovat ihmetelleet mistä muutokseni johtuu. Puhun uniapneasta ja saamastani hoidosta avoimesti ja kannustan ihmisiä pohtimaan, millä tolalla oma nukkuminen on. Oma tarinani on rohkaissut monia kertomaan myös minulle tilanteestaan. Tuntuu, että uneen liittyvät ongelmat ovat todella yleisiä tänä päivänä.”

Jo se, että nukkuu hyvin, herää aamulla virkeänä ja jaksaa suoriutua päivän haasteista hyvällä sykkeellä, on Tommin mielestä syy hoitaa uniongelmansa kuntoon. Mutta on hyvin nukkumisella muitakin hyötyjä. “Energinen elämä on täyttä elämää. Mutta kannattaa miettiä asiaa myös laajemmasta näkökulmasta. Jos tuntuu, että elämässä on epämääräisesti jotain pielessä ja oma suunta pitäisi miettiä uudestaan, on unen kuntoonlaitto silloinkin kaiken a ja o. Hyvin levänneenä jaksaa toimia paremmin oman elämänsä herrana, myös silloin jos kurssia tarvitsee kääntää vähän radikaalimminkin. Uni on loppujen lopuksi aika yksinkertainen tapa ottaa oma elämänsä kunnolla haltuun.”

 

Tee unitesti

Uniapnea pudotti maan pinnalle – mutta vain hetkeksi

Uniapnea pudotti maan pinnalle – mutta vain hetkeksi

Kuopiossa asuvalle, 58-vuotiaalle liikennelentäjä Mauri Häliselle ilmailu on aina ollut lähes koko elämä. Kun Mauri sai muutama vuosi sitten kuulla sairastavansa uniapneaa, hänelle oli selvää, että sairaus olisi hoidettava kuntoon niin pian kuin mahdollista. Parantuminen oli Maurille ainoa vaihtoehto, sillä lentämisestä hän ei olisi valmis luopumaan mistään hinnasta.

Tällä hetkellä 90-paikkaista CityJet Nordic -liikennekonetta Ruotsiin, Norjaan, Tanskaan ja Baltian maihin lentävä Mauri on ollut innostunut ilmailusta aina. 80-luvulla intohimoisesta ilmailuharrastuksesta tuli Maurille pikku hiljaa työ kun hän sai lennonopettajan pätevyyden ja ryhtyi muutamia vuosia sen jälkeen lentämään myös ammatikseen. Järein Maurin uransa aikana luotsaamista koneista on ollut 167-paikkainen matkustajakone.

Rutiinitarkastus avaa silmät

Mauri ei ollut osannut aavistaa kärsivänsä unihäiriöstä, ennen kuin silmät avautuivat ilmailulääkärin rutiinitarkastuksessa. “Kuulun ikäluokkaan, jonka on käytävä tarkastuksessa vuosittain”, Mauri kertoo. “Maaliskuussa 2012 kävin jälleen rutiinitarkastuksessa, jonka aikana kertoilin lääkärille vuoden aikaisia kuulumisiani. Jutustelun lomassa kerroin hänelle myös vaimoni havainnoista, joiden mukaan kuorsaamiseni oli viime aikoina lisääntynyt. Erityisen huolissaan vaimoni oli tuolloin hengityskatkoksista, joita oli hänen mukaansa nukkuessani alkanut ilmaantua.”

Ilmailulääkäri otti Maurin kertomuksen tosissaan ja kehotti häntä hakeutumaan ensi tilassa työterveyslääkärin vastaanotolle. Tätä kautta Maurin olisi mahdollista päästä unen tilaa selvittävään suppeaan unitutkimukseen.

Huonoja uutisia

Tutkimustuloksiaan odotellessa Mauri jatkoi lentämistä entiseen tapaan. Eräänä päivänä hän oli juuri lähdössä työmatkalle Oulusta Osloon kun puhelin soi. “Se oli lääkärini ja hänen viestinsä oli selvä: lentäminen loppuisi heti ja siiville ei olisi paluuta ennen kuin unihäiriö olisi hoidettu kuntoon.” Mauri sai myös kuulla, että hänen uniapneaindeksinsä oli tehdyn unitutkimuksen mukaan yli 30. Tämä tarkoitti sitä, että Maurin uniapnea oli vaikea-asteinen.

Päästyään työkomennukseltaan takaisin Kuopioon, Mauri ryhtyi välittömästi selvittämään, mikä hänen unihäiriönsä selättämisessä olisi seuraava askel. “Sain kuulla lääkäriystävältäni, että julkisella puolella joutuisin odottamaan hoitoon pääsyä vähintäänkin 2-3 viikkoa. Se ei ollut minulle vaihtoehto, sillä halusin saada paranemiseni käyntiin mahdollisimman pikaisesti. Ystäväni suosituksesta varasinkin saman tien ajan Oivauneen Henri Tuomilehdon vastaanotolle.”

Lisää tutkimuksia

Mauri ja Henri tapasivat Oivaunen Kuopion lääkärikeskuksessa vielä samalla viikolla. Perusteellisessa taustakartoituksessa saatiin lisää viitteitä siitä, että uniapnea olisi syy Maurin uniongelmien takana. “En ollut koskaan tullut ajatelleeksi asiaa aikaisemmin, mutta nyt mieleeni alkoi tulla tilanteita, jotka kielivät siitä, että olin ollut jo pitkään epänormaalin väsynyt. Lentäessä väsymyksestä ei ollut koitunut minulle ongelmia, sillä saimme yölentojen aikana nukkua puolen tunnin mittaiset nokoset. Autoa ajaessani tilanne oli sen sijaan ollut toinen. Parinsadan kilometrin mittaisella matkalla olin usein joutunut pitämään tauon puolessa välissä matkaa, kun väsymys oli ollut käydä ylivoimaiseksi. Uniapneariskiäni olivat lisänneet myös vaivihkaa kertynyt ylipaino sekä kohonnut verenpaine.”

Heti Oivaunen ensikäynnin jälkeen Maurille tehtiin unen rakenteen täydellisesti selvittävä laaja unitutkimus. Tutkimusyön tulokset alleviivasit aikaisemmat havainnot todeksi. Maurin unihäiriö oli vaikea-asteinen uniapnea.

 

Lentävä lähtö parempaan päivään

Koska lentämisestä luopuminen ei tullut Maurille kyseeseen, päätti hän selättää uniapneansa ja palata siivilleen niin pian kuin mahdollista: “Paraneminen oli minulle ainoa vaihtoehto ja olin valmis tekemään lujasti töitä sen eteen.”

Mauri sai kotiinsa CPAP-laitteen, jonka avulla hänelle aloitettiin nukkumisen aikana hengitystiet auki pitävä ylipainehoito. Lisäksi Mauri aloitti lääkärin ohjauksessa myös mittavamman elämäntapamuutoksen. “Siirryin vähärasvaiselle 1800 kalorin ruokavaliolle ja ryhdyin käymään kuntosalilla kolmesti viikossa”, Mauri kertoo. “CPAP-hoidon ja elämäntapamuutoksen tulokset alkoivat näkyä uskomattoman nopeasti. Jo kolmen viikon hoidon jälkeen uniapneaindeksini oli pudonnut 32:sta 7,5:een, mikä vastasi lähes normaalia. Kuukauden sairasloman jälkeen pääsin palaamaan työni pariin.”

Hoidon hyvät vaikutukset eivät jääneet tähän. Mauri kertoo, että ensimmäisen kolmen kuukauden hoitojakson aikana hänen painonsa putosi 8 kiloa ja vuoden aikana painonpudotus oli yhteensä 14 kiloa. Myös Maurin kolesterolitaso tippui muutamalla pykälällä. “Oloni parani niin merkittävästi, että päätin ottaa uuden ruokavalion ja kunto-ohjelman pysyväksi osaksi elämääni. Syön edelleen vähärasvaista ruokaa ja käyn kuntosalilla säännöllisesti 2-3 kertaa viikossa.”

Kaikki hyvin!

Mauri käyttää CPAP-laitettaan nykyään kotona ollessaan muutaman kerran viikossa. Työmatkoilla hänellä on mukanaan uniapnean hoidossa käytettävä purentakisko. Kiskon tehtävä on pitää hengitysteiden lihasjännitystä yllä ja auttaa siten niitä pysymään nukkumisen aikana avoinna. “CPAP-laitetta käytän nykyään lähinnä tilanteeni seurantaan”, Mauri kertoo. “Laite mittaa yöllisten hengityskatkosteni määrää ja laskee niiden perusteella unihäiriöni AHI-indeksin. Normaalitila on indeksillä mitattuna 0-4, viimeksi mitatessani oma lukemani oli 2,5.”

Se, että Maurin elimistön ei enää tarvitse käydä hengityskatkosten takia öiseen aikaan ylikierroksilla, on saanut aikaan myös muita hyviä asioita. “Sydämeni joutui aikaisemmin tekemään öisin ylimääräistä työtä ja monesti aamulla verenpaineeni oli jopa korkeampi kuin illalla. Nyt tilanne on normalisoitunut ja arvoni ovat kuten pitääkin.”

Mauri on kiitollinen elämänlaatunsa paranemisesta. Sen lisäksi, että hänen päivänsä ovat nyt entistä pirteämpiä, ovat ne nyt myös entistä lennokkaampia.

“Minulla on siivet selässä ja haluan nousta taivaalle aina kun mahdollista. Olen onnellinen, että voin parantumiseni ansiosta vielä tänäkin päivänä tehdä niin.”

Mauri Hälinen

Tee unitesti

Uniapnea vei puolet elämästä

Uniapnea vei puolet elämästä

Jopa noin 4 % suomalaisista miehistä ja 2 % suomalaisista naisista kärsii uniapneasta. Usein tätä unihäiriötä on kuitenkin vaikea tunnistaa, sillä uniapneapotilas nukahtaa usein iltaisin nopeasti ja nukkuu ongelmitta pitkiäkin aikoja. Niin nukkui myös Tuula Klemetti, joka oli silti jatkuvasti niin väsynyt, että torkkui ensimmäiset päiväunensa usein jo aamulla, muutama tunti heräämisensä jälkeen.

64-vuotias Tuula Klemetti on aina elänyt hyvin aktiivista elämää. Kilpaurheilijataustan omaavan, alkujaan kuusamolaisen ja sittemmin Ouluun muuttaneen Tuulan päivät täyttyvät kiireisestä työstä ja monipuolisista harrastuksista. Suljettuaan takanaan oman kampaamonsa oven työpäivän päätteeksi, Tuula suuntaa usein golf-viheriöille, mökilleen tai vapaaehtoistyön pariin. Kotonaan tämä vauhtinainen ei omien sanojensa mukaan juurikaan ehdi vanhentua.

Uskomattomat unenlahjat

Tuulaa ei voi moittia nukkumisen laiminlyömisestä. Sillä nukkumiseen Tuula on totisesti käyttänyt elämänsä aikana paljon aikaa. Palautumisen ja laadukkaan levon kanssa Tuulan nukkumisella tosin ei juuri ole ollut mitään tekemistä. “Olen aina ollut todella taitava nukahtamaan”, Tuula kertoo. “Sohvalle simahdin yleensä aina elokuvaa katsoessa ja hyvä kun iltaisin edes sänkyyn kerkesin, kun olin jo unessa.” Tuulan mukaan myös hänen yöuniensa pituus haki vertaistaan. “Uneni ovat aina olleet kiitettävän mittaisia. Olen ilman suurempia ponnisteluja pystynyt aina nukkumaan pitkiäkin pätkiä.”

Eikä Tuulan nukkuminen suinkaan jäänyt pelkkiin yöuniin. “Aamulla herättyäni jaksoin usein hoitaa vain aamutoimet ennen kuin oli jo otettava ensimmäiset päiväunet. Usein nukuinkin kymmenen minuutin nokoset aamuisin heti aamupalan jälkeen ennen töihin lähtöä”, Tuula muistelee. “Töissä puolestaan otin nokoset kampaamon takahuoneessa aina kun siihen tuli tilaisuus ja koska olin niin väsynyt, saatoin nukkua vaikka istuallani.” Tuula kertoo myös, että ei ollut lainkaan ihmeellistä, että matkalla Oulusta kotikonnuille Kuusamoon saattoi auton joutua pysäyttämään kolmekin kertaa matkan aikana. Ihan vain sen takia, että olo oli liian väsynyt ajamiseen ja oli otettava väliunet.

Ei se määrä, vaan laatu

Miten voi olla mahdollista, että Tuula oli ahkerasta nukkumisestaan huolimatta silti jatkuvasti lopen uupunut? “Vaikka nukuinkin paljon, ei uneni silti tainnut olla kovin laadukasta. Monesti heräsin yöllä siihen, että tuntui etten saa henkeä. Yskiminen ja kakominen oli sen verran kovaa, että toisinaan pelkäsin saanko sitä loppumaan enää millään.”

Tuula kertoo myös saaneensa usein palautetta kuorsaamisestaan. “Jo muutama vuosikymmen sitten päättyneen parisuhteeni aikana sain usein kuulla mieheltäni, että kuorsaan äänekkäästi.” Tuula sanookin tiedostaneensa jo pitkään kärsineensä jonkinlaisista nukkumisongelmista, mutta jatkaneensa siitä huolimatta sisukkaasti eteenpäin omin voimin. “Kovalla päällä kun olen varustettu, en ymmärtänyt hakeutua hoitoon aikaisemmin. Kun on riittävän väsynyt riittävän pitkään, siihen tottuu. Opin elämään sen asian kanssa, että kävin jatkuvasti reippaasti vajaatehoilla.”

Veto loppuu totaalisesti

Lopulta Tuula kuitenkin joutui antamaan periksi, sillä jatkuvan väsymyksen lisäksi hän alkoi saada myös rytmihäiriötuntemuksia. Ne olivat Tuulalle merkki siitä, että nyt on aivan viimeinen hetki lähteä hakemaan apua. “Vuonna 2016 syys-lokakuun vaihteessa varasin ajan oululaisen terveyskeskuksen yleislääkärille. Häneltä sain lähetteen erikoislääkärille, joka puolestaan määräsi minut suppeaan unitutkimukseen. Unitutkimukseen pääsin helmikuussa 2017 ja diagnoosini oli vaikea-asteinen uniapnea.”

Saatuaan diagnoosin Tuula kuvitteli myös avun olevan saatavilla nopealla aikataululla. Toisin kuitenkin kävi. “Minut laitettiin jonoon. Voisi mennä puolikin vuotta ennen kuin saisin uniapnean hoidossa tarvittavan CPAP-laitteen käyttööni.”

Tuula ei kuitenkaan halunnut jäädä laakereilleen lepäämään vaan päätti löytää keinon saada hoitonsa käyntiin niin pian kuin mahdollista. “Olin tuossa kohtaa jo niin epätoivoinen ja uupunut, että päätin kääntää ihan jokaisen kiven saadakseni nopeasti apua.” Sinnikkäänä naisena Tuula ryhtyi toimeen ja soitteli läpi kaikki Oulun alueen tahot, kuten yksityiset lääkärikeskukset ja hengitysyhdistykset, joissa ajatteli CPAP-laitetta olevan saatavilla. “Etsin ihan kaikkialta. Lopulta löysin Oivaunen webbisivuston ja naputtelin puhelimeeni Oivaunen numeron.”

Ensimmäisen vierailunsa Oivaunen Helsingin lääkärikeskukseen Tuula teki toukokuussa 2017.

Uusi, energinen elämä

“Sain CPAP-laitteen käyttööni Oivaunelta heti vierailuni yhteydessä toukokuussa. Jos olisin jäänyt odottelemaan julkisen terveydenhoidon kankeiden rattaiden pyörimistä, olisin joutunut kärsimään väsymyksestäni viisi kuukautta pidempään. Julkiselta puolelta sain nimittäin CPAP-laitteen itselleni vasta syyskuussa.”

Eikä palvelun nopeus ole ainoa asia, johon Tuula on Oivaunessa tyytyväinen. “Minulla on nyt kotonani kaksi CPAP-laitetta. Laite, jonka sain Oivaunesta ja laite, jonka sain julkiselta puolelta. Laitteissa on selkeitä eroja. Oivaunelta saamani laite on paitsi teknisesti kehittyneempi, myös kalibroitu juuri minun käyttööni soveltuvaksi.”

Tuula kertoo CPAP-hoidon alkaneen tepsiä välittömästi. “Lähdin ystäväni kanssa lomalle Nizzaan pian sen jälkeen kun uniapneani hoito oli alkanut. Ensimmäisen yön kohteessamme nukuin ilman CPAP-laitetta, ja aamulla matkakumppani raportoi minun kuorsanneen yöllä todella äänekkäästi. Seuraavaksi yöksi otin laitteen käyttööni ja sen jälkeen palaute oli tyytyväistä. Olin nukkunut rauhallisesti ja kuorsaaminen oli loppunut saman tien.”

Tuulan tilanne on muuttunut hoidon aloittamisen jälkeen myös tutkitusti. “Kävin hiljattain seurantatutkimuksessa Oivaunessa ja tilanteeni on tällä hetkellä oikein hyvä. Uneni rytmi ja rakenne ovat nyt kunnossa ja arvoni oikein loistavat.”

Kenenkään ei Tuulan mielestä pitäisi mennä hukkaamaan elämäänsä väsymykselle. “Minä annoin uniapnealle puolet elämästäni ihan vain sen takia, että olin liian itsepäinen hakeutumaan hoitoon aikaisemmin. Se oli täysin turhaa. Unitutkimus on tutkittavalle äärimmäisen vaivaton toimenpide ja sen ansiosta saamani hoito on pelastanut minut. Olen sanoinkuvaamattoman kiitollinen siitä, että olen vihdoin saanut elämäni takaisin!”

Tee unitesti

KHL:n fysiikkavalmentaja tietää unen tärkeyden 1

KHL:n fysiikkavalmentaja tietää unen tärkeyden

Jarmo Koivisto on ollut muun muassa Jokereiden pitkäaikainen fysiikkavalmentaja. Ensi kaudella venäläisessä Salavat Julajev Ufa -jääkiekkojoukkueessa työskentelevä Koivisto tietää, kuinka tärkeää nukkuminen on urheilijalle, ja Oivaunelta hän on saanut apua myös omiin uniongelmiinsa.

Jarmo Koivisto on kotoisin Helsingistä ja siellä hän myös asuu, vaikka työ viekin miestä Venäjälle. Kaudella 2017–2018 Koivisto nimittäin toimii Erkka Westerlundin valmentaman Salavat Julajev Ufan fysiikkavalmentajana. Työssään Jarmo vastaa joukkueen jään ulkopuolella tapahtuvan harjoittelun suunnittelusta ja ohjaamisesta. Jarmon tontille kuuluvat niin pelaajien voima- ja liikkuvuusharjoittelu kuin loukkaantuneiden pelaajien kuntoutus, ja hän pitää huolta, että vammojen syntymistä ehkäistään oikealla harjoittelulla.

Koivisto aloitti uransa hierojana 90-luvulla, ja Jokerit tarjosi Jarmolle hänen ensimmäisen työpaikkansa. Jokereissa Jarmo oli kahteen otteeseen: ensin vuodesta 1994 vuoteen 2000 ja uudelleen vuodesta 2010 viime kevääseen. Matkalla Jarmo on ottanut oppia kohtaamiltaan fysiikkavalmentajilta ja opiskellut lisäksi muun muassa osteopatiaa. Uusimpaan työpaikkaansa Jarmo päätyi, kun eteen ilmaantui ainutlaatuinen mahdollisuus: ”Olen Erkan joukkueessa ollut hommissa monesti ennenkin. Oli aika kokeilla jotain uutta, ja ulkomailla valmentaminen on aina kiinnostanut”, Jarmo toteaa.

Uni ei palauttanut

Oivauneen Jarmo tutustui Jokereissa työskennellessään, kun Oivaunen johtava unilääkäri Henri Tuomilehto tuli pitämään Jokereille luennon unen merkityksestä. Samoihin aikoihin Jokerit olivat kokeilleet myös Firstbeat-palautumismittausta. Jarmon mittauksessa selvisi, että hänen yöunensa ei ollut palauttavaa. ”Halusin selvittää asiaa tarkemmin Oivaunen unitutkimuksessa ja samalla pilotoida sitä, jotta voisin kertoa pelaajille, mistä on kysymys”, Jarmo kertoo. ”Nyt myös moni pelaaja on käynyt kokeilemassa unitutkimusta.” Oivaunessa Jarmon uniongelmien perimmäinen syy paljastui. Hänellä todettiin sekä uniapnea että levottomat jalat.

Käänteentekevä loppu pulinalle ja kuorsaamiselle

Ennen levottomien jalkojen diagnoosia Jarmon pohkeet kramppailivat, vaikka hän söi magnesiumia ja joi paljon vettä. Lääkityksen jälkeen vaivat katosivat. Uniapneakin oli aiheuttanut vaivaa. ”Olin ennen kova kuorsaamaan ja pulisin unissani”, Jarmo sanoo. ”Lisäksi toisinaan oli sellaisia aamuja kuin olisi kankkuseen herännyt, päänsärkyä ja pahoinvointia. Nyt ei ole enää sellaista.” Aluksi Jarmon uniapneaa hoidettiin suuhun laitettavalla kiskolla, mutta sen hän otti aina unissaan pois. Nyt käytössä on ylipainehengityshoito, joka on tehnyt lopun pulinasta ja kuorsaamisesta. ”En ole enää väsynyt kuin ennen, ja vaimokin sanoo, että näytän vitaalimmalta”, Jarmo naurahtaa. ”Paljon on tullut hyviä muutoksia, painokin on lähtenyt vähän laskemaan. Pelkästään oman paremman olon vuoksi en luopuisi laitteesta koskaan, vaikka onhan sillä paljon terveyshyötyjä. Se on ollut elämässäni käänteentekevä juttu”, Jarmo toteaa tyytyväisenä.

Unen merkitys näkyy valmennuksessa

Myös Salavat Julajev Ufan valmennuksessa unella on iso merkitys ravinnon ja harjoittelun rinnalla. Jarmo sanoo, että pelissä näkee, jos pelaaja ei ole palautunut kunnolla, koska tämän toiminta hidastuu selvästi. Valitettavasti kunnon lepo on välillä kiven alla. ”KHL:ssä haasteena on matkustaminen, jonka vuoksi unet jäävät vähille. Lätkässä pelit myös loppuvat myöhään, joten peliä seuraava yö ei ole kovin hyvä palautumisen kannalta”, Jarmo toteaa. Osalla pelaajista on Jarmon mukaan todettu myös vaikeuksia nukahtamisen kanssa, mutta siihen on kiinnitetty huomiota panostamalla muun muassa ruokailuun ja valon määrään.

Jarmo Koivisto on erittäin tyytyväinen Oivaunelta saamaansa hoitoon, ja Henri Tuomilehdolta saamaansa tietoa hän on hyödyntänyt myös valmennuksessa. ”Henkka on jeesannut paljon ja kertonut vinkkejä. Lähes kaikki, mitä nyt tiedän unesta, on tullut Henkalta. Itsekin olen toki lukenut aiheesta, mutta Henkka on herättänyt unen merkitykseen”, Jarmo sanoo. Nyt Jarmolla on tarina pelaajille kerrottavaksi, ja omakohtaisen kokemuksen kautta unen tärkeydestä on helpompi kertoa muille. ”Elämäni on parantunut niin paljon, että haluan levittää ilosanomaa muillekin”, Jarmo toteaa lopuksi.

Tee unitesti

Se todellakin johtui unesta

Se todellakin johtui unesta

Parkanossa asuva 61-vuotias Sirpa Autio luuli nukkuvansa öisin riittävästi ja ihmettelikin siksi, miksi olo oli aamuisin aina väsynyt. Sirpa etsiytyi Oivaunen unitutkimukseen ja sai yllätyksekseen kuulla kärsivänsä kolmesta erilaisesta unihäiriöstä.

Sirpan lähipiiriin kuuluu avopuoliso, kaksi omaa aikuista tytärtä, näiden neljä lasta sekä avopuolison kaksi lasta ja heidän kolme lastaan. Perheen lisäksi Sirpan arjen täyttävät vakuutusneuvojan työ sekä harrastukset, joista rakkaimpia Sirpalle ovat monipuolinen liikunta, puutarhanhoito, marjastus, sienestys, mökkeily, lukeminen ja käsityöt. Energiaa Sirpa siis todellakin päivisin tarvitsee. Mutta miksi hän aikaisemmin oli aina väsynyt?

Unihäiriöt laajenivat myös avopuolison ongelmaksi

Sirpa kyllä luuli nukkuvansa riittävän pitkään, vaikka usein öisin heräilikin eikä heräämisten jälkeen oikein tahtonut saada unen päästä enää kiinni. Aamuisin Sirpan päätä särki ja hän huomasi suunsa ja nenänsä olevan usein todella kuivia.

Sirpan nukkumisongelmista kärsi hänen itsensä lisäksi aivan yhtä lailla myös Sirpan avopuoliso, jonka unet häiriintyivät öisin Sirpan kuorsauksen takia. Ja kun vieruskaveri sitten omia unia turvatakseen yritti hiljentää Sirpaa tönimällä häntä toiseen asentoon, Sirpa heräsi eikä nukkumisesta enää tahtonut sen jälkeen tulla mitään. Sirpan ongelma ei siis ollut vain hänen oma ongelmansa, vaan siitä kärsi myös hänen ympäristönsä.

Viidakkorumpu ohjasi hoitoon

Sirpa alkoi aavistella päiväväsymyksensä johtuvan siitä, ettei hän sittenkään nukkunut riittävän hyvin ja laadukkaasti, vaikka niin oli aina luullut. “Työterveyslääkärillenikin esitin kerran epäilykseni, että voisikohan kuitenkin olla niin että ongelmani johtuvat unesta”, Sirpa kertoo. “Hoitoon halusin päästä ja koska julkisella puolella se on usein hyvin hidasta, päätin etsiä vaihtoehdon yksityiseltä sektorilta. “

Ja itse asiassa Sirpalla olikin jo vaihtoehto valmiina. Hän oli toisinaan törmännyt juttuihin Oivaunesta erilaisissa ympäristöissä ja myös Sirpan lapset suosittelivat Oivaunta hänelle. Lisäksi eräs Sirpan ystävä oli saanut avun omiin uniongelmiinsa samaisesta paikasta, joten Sirpan valinta oli selvä.

Kolme ongelmaa huonojen unien taustalla

Sirpa otti yhteyttä Oivauneen ja pääsi pian laajaan unitutkimukseen. Tutkimusyönä Sirpan uni sattui olemaan kohtalaisen palauttavaa, mutta ongelmia unesta kuitenkin löytyi – jopa kolmin kappalein. “Minulla todettiin keskivaikea uniapnea, levottomat jalat sekä herkkäunisuus”.

Jokaiseen Sirpan vaivaan löytyi Oivaunesta kuitenkin hoito. Sirpa sai itse päättää, haluaako hän ottaa kokeiluun uniapnean hoidossa käytettävän CPAP-laitteen. “Minulla on laitteesta naisten versio”, Sirpa kertoo. “Sen käyttö on todella vaivatonta, eikä laite itsessään pidä minkäänlaista ääntä. Ensin luulin, ettei laitteen kanssa pysty nukkumaan, mutta se oli esisäädetty minun tarpeisiini niin hyvin, että heti ensimmäisenä yönä nukuin 7,5 tuntia. Herätessä oli suorastaan euforinen olo! Suosittelen laitetta lämpimästi jokaiselle, joka vähänkään kärsii uniapneaan liittyvistä ongelmista.”

Myös levottomiin jalkoihin ja herkkäunisuuteen löytyi Sirpalle Oivaunesta apu. Levottomia jalkoja hoidetaan tällä hetkellä lääkityksellä, jota Sirpa käyttää nyt kolmen kuukauden ajan. Sen jälkeen lääkitys lopetetaan. Herkkäunisuuden hoitoon Sirpa puolestaan sai hyviä neuvoja ja suosituksia esimerkiksi unirytmin ylläpitämiseen, ruokailuun, illan rauhoittamiseen ja nukkumisolosuhteiden parantamiseen.

Uusi virkeä Sirpa

Sirpa alkoi huomata hoitojensa vaikutuksia hyvin pian niiden aloittamisesta. “Aamuisin olo on virkeämpi lyhyemmänkin yöunen jälkeen, aineenvaihduntani on muuttunut selkeästi paremmaksi ja iho on sileä ja heleä kautta kropan”, Sirpa listaa tyytyväisenä. “Herkkäuninen olen vieläkin, mutta nykyisin saan herättyäni heti uudelleen unen päästä kiinni, enkä edes välttämättä joka yö enää heräile. Muutos entiseen on selkeä!”

Sirpa ei malta olla listaamatta myös muita positiivisia kokemuksiaan. “Ennen tunsin palleassani ahdistavaa, painostavaa oloa – se on hävinnyt. Jaksan nykyisin paremmin, kun pää on selkeämpi ja olo virkeämpi. Levottomat jalat ovat rauhoittuneet hoidon ansiosta ja lenkkeilykin on nyt mukavaa, kun aikaisemmin esiintynyttä hengenahdistusta ei enää ole.”

Sirpan mielipide unesta ja siihen panostamisesta onkin selkeä. “Kannattaa ehdottomasti hakeutua hoitoon, jos nukkumisessa on ongelmia. Miksi kärsiä koko elämänsä huonolaatuisesta unesta, kun sen saa hoidolla paremmaksi!”

Tee unitesti

Onnenkantamoisella unioppiin

Onnenkantamoisella unioppiin

Finnairilla production support managerina työskentelevä Kjell Skogberg voitti työpaikkansa arvonnassa hoitojakson Oivauneen. Kjell sai uniklinikalta hyviä neuvoja elämänlaatunsa parantamiseen, ja unitutkimuksen avulla paljastui myös asioita, joita Kjell ei ollut osannut edes aavistaa.

Finnairilla Kjellin vastuulle kuuluvat lentokonehuoltoa tukevat toiminnot, kuten työvälineiden, työvaatteiden ja kiinteistöjen hallinnointi sekä alihankinnat. Työn ohella miehen pitää kiireisenä maanviljely perintötilalla, jota hän on hoitanut jo vuodesta 2003 saakka. Talvisin Kjellin elämään kuuluvat avantouinti sekä vapaapalokuntatoiminta. Kjellillä riittää puuhaa, joten hyvä lepo on jaksamisen kannalta tärkeää.

Arpa vei unitutkimukseen

Ensimmäisen kosketuksensa Oivauneen Kjell sai työpaikkansa hyvinvointipäivässä, johon Oivauni oli tilattu esittäytymään. Kjell päätti ottaa osaa Oivaunen kyselyyn, joka käytiin paikan päällä läpi unihoitajan kanssa. Kyselyn perusteella todettiin, että Kjell nukkuu liian vähän, mutta sen hän oli tiennyt jo aiemmin. Unet jäivät usein liian lyhyiksi, ja varsinkin iltapäivisin hän huomasi vireystilansa laskevan.

Hyvinvointipäivänä järjestettiin myös arvonta, jonka pääpalkintona oli hoitojakso Oivaunessa. ”Yllätyksekseni voitin ja menin mielelläni unitutkimukseen, kun kerran sain siihen ainutlaatuisen mahdollisuuden”, Kjell toteaa.

Yllättäviä tuloksia

Diagnoosien lisäksi Kjell sai Oivaunesta hyvät ohjeet, joilla hoitaa unihäiriöitään. Uniapneaan riitti hoidoksi painonpudotus sekä ruokavalion ja -rytmin muutos. Paineilmahoitoa Kjell ei siis toistaiseksi tarvinnut, mutta purentasilta häntä kehotettiin hankkimaan. Levottomat jalat varmistettiin vielä verikokeella, jolla mitattiin raudan pitoisuus veressä. Sen jälkeen Kjell sai kuurin rautalisää.

Kjell on huomannut, että ruokarytmin ja ravinnon laadun muuttaminen on todellakin auttanut. ”Ajattelin aluksi, että uusilla opeilla vain lihoo, koska kaikkialla on aina sanottu, ettei iltaisin saa syödä raskaasti.” Huoli osoittautui kuitenkin aivan turhaksi, ja Kjellin mukaan hänen elämänlaatunsa on parantunut huomattavasti. Nyt Kjell tietää, millaista ruokaa ja millaisia annoksia mihinkin aikaan päivästä kuuluu syödä, jotta jaksaa töissä myös iltapäivällä ja saa illalla unen päästä kiinni.

Käynti Oivaunessa oli Kjellin mielestä erittäin avartava. Asiat perusteltiin hyvin ja henkilökunta oli todella ammattitaitoista. ”Soisin mielelläni kaikille vastaavan käynnin, jotta muutkin voisivat oppia parantamaan omaa hyvinvointiaan”, Kjell toteaa.

Tee unitesti

Pienen ihmisen uni on iso asia 2

Pienen ihmisen uni on iso asia

Kouvolassa asuva nelihenkinen Ollin perhe sai Oivaunesta apua perheen neljävuotiaan esikoisen Mean unihäiriöihin. Aiemmin muun muassa keskittymisvaikeuksista ja yöllisistä hengityskatkoksista kärsinyt Mea on äitinsä Helenan mukaan hoidon jälkeen kuin uusi tyttö.

Ollin perheeseen kuuluvat Mean ja Helena-äidin lisäksi isä Markus sekä Mean kaksivuotias pikkuveli Roope. Mea on Helenan mukaan vilkas ja liikunnallinen. Tyttö on pienestä asti tykännyt pomppimisesta ja juoksemisesta, ja hän käy ahkerasti myös jalkapallokoulussa sekä liikuntakoulussa. Lisäksi Mea on aina ollut temperamenttinen, mutta vanhemmat eivät osanneet aavistaa, että Mean kiukkupuuskat eivät johtuneet ainoastaan tytön luonteesta.

Lyhyt pinna ja hengityskatkoksia

Ennen käyntiään Oivaunella Mea oli lyhytpinnainen eikä jaksanut keskittyä asioihin. Hän saattoi saada raivokohtauksia pienistäkin asioista, ja kiukku saattoi alkaa jo aamusta. Helenan mukaan harmi alkoi välillä jo ennen kuin Mea pääsi edes sängystä ylös. Jalkapallokoulussa Mea ei jaksanut keskittyä tekemiseen, vaikka hän kuuntelikin aina ohjeet. Varsinainen huoli vanhemmilla oli kuitenkin Mean nukkumisesta.

Mealla oli yöllisiä hengityskatkoksia, hän kuorsasi ja hänen unensa oli levotonta. ”Tyttö pyöri ja hyöri ja saattoi tippua sängystäkin”, Mean äiti Helena kertoo. Lisäksi Mea puhui, lauloi ja nauroi unissaan ja sai myös yöllisiä kauhukohtauksia. Pienempänä tyttö ei myöskään käynyt kunnolla nukkumaan, vaan levotonta vaihetta saattoi iltaisin kestää parikin tuntia. Vanhemmat eivät koskaan tienneet, mitä yöltä odottaa.

Ohjaus oikeaan suuntaan

Helena oli useasti puhunut neuvolassa Mean yöllisistä hengityskatkoksista, mutta häntä ei otettu vakavasti. Nelivuotisneuvolassa hän sitten jutteli asiasta neuvolalääkärille, joka kirjoitti lähetteen korva-, nenä- ja kurkkutautien poliklinikalle. Mean tutkittuaan poliklinikan lääkäri ehdotti kitarisojen poistoleikkausta, koska se kuulemma oli tyypillinen hoito kyseisessä tilanteessa.

”Mietimme, että mitä jos leikkaus ei autakaan”, Helena sanoo. ”Emme halunneet, että Mea nukutetaan ja leikataan turhaan, joten päätimme kysyä mielipidettä toiseltakin lääkäriltä”. Toinen lääkäri oli sitä mieltä, että Mean oireet viittaavat uniapneaan, mutta varmuus saataisiin vain kunnon tutkimuksella. Lääkäri kirjoitti Mealle lähetteen Oivauneen, ja jo muutaman viikon päästä Mea oli äitinsä kanssa Oivaunessa tutkittavana.

Totuus paljastuu

Ohjaus Oivauneen kannatti. Unitutkimuksen avulla Mealla todettiin lievä uniapnea, viitteitä levottomista jaloista sekä lievä parasomnia. Levottomiin jalkoihin Mea sai lyhyen lääkekuurin. Lisäksi hoitoon kuului elämäntapojen muuttaminen, joka Mean tapauksessa tarkoitti tukevampia iltapaloja sekä enemmän rauhoittumista ennen nukkumaanmenoa.

Oivaunen diagnoosin jälkeen Mea on Helenan mukaan kuin uusi lapsi. Tytön temperamentti on säilynyt entisellään, mutta hän on kuitenkin aiempaa rauhallisempi eikä enää hermostu niin nopeasti. Measta on äitinsä mukaan tullut myös paljon omatoimisempi, ja hän jaksaa keskittyä paremmin. Lisäksi Mea uskaltaa rohkeammin kokeilla uusia asioita.

”Mea käy nykyään helpommin nukkumaan ja osaa itsekin sanoa, kun häntä väsyttää”, Helena kertoo. Myös yöt ovat muuttuneet Helenan mukaan paljon rauhallisemmiksi. ”Mea nukkuu yönsä kunnolla, eikä hän ole enää pudonnut sängystäkään. Myös kuorsaus on rauhoittunut, ja myöhemmin tehty kitarisojen poisto on auttanut kuorsaukseen entisestään.”

Helena on todella tyytyväinen Oivauneen ja suosittelee käyntiä kaikille, joilla on yhtään ongelmia unen kanssa. ”Oivaunesta saa todella hyvää palvelua!”

Kuva: Henna Viren