Väsymyksen syynä ei ollutkaan kevät, syksy tai stressi. Vaan uniapnea. 1

Väsymyksen syynä ei ollutkaan stressi vaan uniapnea

Espoossa asuva Tommi Björk ei olisi ikimaailmassa voinut kuvitella sairastavansa uniapneaa. Olihan väsymykselle aina luonnollinen selitys; keväällä se johtui keväästä, syksyllä syksystä ja kaikkina muina aikoina työstressistä.

Tommi Björkillä kaiken piti olla kunnossa. Nyt 48-vuotias Tommi oli harrastanut koko ikänsä aktiivisesti kaikkea mahdollista liikuntaa nyrkkeilystä kuntosaliin, hiihtoon, jalkapalloon ja lumilautailuun. Myös ruokailutottumukset olivat kunnossa ja mielikin hallinnassa säännöllisen meditaatioharjoittelun ansiosta. Koska kaiken todellakin piti olla mallillaan, ei Tommi ollut kiinnittänyt sen kummallisemmin huomiota väsymykseen, jolle tuntui aina löytyvän luonnollinen selitys.

Lääkäri tekee ystävänpalveluksen

Tommi ja Oivaunen Henri Tuomilehto ovat olleet ystäviä lapsuudesta saakka. “Olemme Henkan kanssa edelleen paljon tekemisissä ja teemme toisinaan myös reissuja yhdessä. Siinä samalla tulee tietysti myös juteltua paljon kaikenlaista ja kertoiltua omista asioistaan puolin ja toisin.”

Yksi Henkkaa ja Tommia yhdistävä aihe on aina ollut urheilu ja siitä miehet myös usein vaihtavat ajatuksia. Tommi muistaa eräässä juttutuokiossa kertoneensa Henkalle aiheesta, joka oli mietityttänyt häntä jo pidemmän aikaa. “Minua ihmetytti, miksi painoni junnasi paikoillaan vaikka yritin mitä taikatemppuja. Se oli hyvin outoa, sillä treenasin koko ajan todella aktiivisesti ja ruokailutottumuksenikin olivat kunnossa. Halusin tietää, mitä ystäväni ajatukset lääkärinä voisivat olla asiasta.”

Henkan näkemys ongelman syystä yllätti Tommin täysin. “Henkan mielestä paino-ongelmani syy saattaisi löytyä unesta, sillä painon jumittaminen kertoi siitä, ettei kroppani toiminut normaalisti. Unihäiriöiden puolesta puhui myös se, että Henkka oli reissuillamme havainnut minun kuorsaavan öisin.”

Miesten keskustelun aikoihin Oivauni oli juuri suunnittelemassa uuden klinikan avaamista Helsinkiin. “Sovimme, että minä olisin klinikan ensimmäinen asiakas heti kun se saataisiin auki.”

Tutkimus avaa silmät väsymykselle

Kun Oivauni avasi Helsingin uniklinikkansa vuoden 2016 alussa, oli Tommi sovitusti ensimmäinen asiakas, jolle unitutkimusta lähdettiin klinikalla tekemään. Muutaman viikon päästä tutkimuksesta Tommi meni tapaamaan Henkkaa ensimmäistä kertaa lääkärin, ei ystävän roolissa. “Henkka kysyi minulta tapaamisemme aikana, miten omasta mielestäni nukun. Kerroin hänelle omaavani loistavat unenlahjat, sillä nukahdin joka ilta todella helposti. Vaikka ystävinä monista asioista usein olimmekin samaa mieltä, emme kuitenkaan tässä asiassa jakaneet Henkan kanssa samaa näkemystä.”

Tommille tehdyn unitutkimuksen aikana rekisteröity unidata kertoi, että Tommin ongelmien takana oli vaikea-asteinen uniapnea. “Diagnoosi tuli minulle täysin puun takaa ja yllätyksenä. Selvisi, että uniapneani vakavuudesta johtuen en päässyt palautumaan nukkuessani ollenkaan. Siinä missä terveesti nukkuvalla ihmisellä syke ja verenpaine laskevat yön aikana, minulla kävi aivan päinvastoin. Alipalautumiseni oli todennäköisesti myös syy siihen, miksi painoni ei ollut lähtenyt laskuun kurinalaisesta elämäntyylistäni huolimatta.”

Uniapneadiagnoosi avasi Tommin silmät myös toisen asian suhteen. “Tajusin olleeni oikeastaan jatkuvasti todella väsynyt. Mutta koska väsymykselle löytyi aina niin monia “hyviä selityksiä”, olin onnistunut myymään sen itselleni aivan luonnollisena olotilana. Keväällä väsymys johtui keväästä, syksyllä syksystä ja muina aikoina työstressistä. Jälkeenpäin ihmettelen, miten olen voinut olla huomaamatta väsymysongelmani vakavuutta. Toisinaan saatoin uupumukseni takia olla täysin toimintakyvyttömänä useita päiviä. Eihän se ollut todellakaan millään tavalla normaalia.”

Totuttelua uudenlaiseen uneen

Tommin uniapneaa lähdettiin hoitamaan CPAP-ylipainehengityslaitteella toukokuussa 2016. Suhde uuteen petikumppaniin ei alkanut Tommin mukaan aivan ongelmitta. “En tiedä, johtuiko diagnoosini yllättävyydestä vai mistä, mutta minun oli aluksi todella vaikea sopeutua ajatukseen CPAP-laitteen kanssa nukkumisesta. Ensimmäisen kuukauden ajan kävin viikottain Oivaunessa säädättämässä laitettani, sillä tuntui ettei yhteiselomme lähtenyt pelittämään millään.”

Sitten tapahtui jotain ja aivan yhtäkkiä palaset loksahtivat paikoilleen. “Yhtenä yönä joku vain klikkasi ja homma alkoi toimia. Alkuvaikeuksien jälkeen laitteesta tuli kuin paras ystäväni. Koska nukkumisesta tuli hoidon aloittamisen ansiosta nautinnollista, huomasin pian alkavani illalla oikein odottaa sitä että pääsen sänkyyn.” Henkisistä harjoituksista kiinnostunut Tommi kuvailee nukkumisensa olevan nykyään kuin virkistävää meditaatiota. “On upea tunne herätä aamulla virkeänä ja täynnä energiaa.”

Numerotkin sen todistavat

Tommin hyvät kokemukset eivät jääneet pelkästään unen laadun parantumiseen. “Vaikka en ole hoidon aloittamisen jälkeen juuri muuttanut liikunta- tai ruokailutottumuksiani, on painoni pudonnut yli kymmenen kiloa. Oikeastaan ainoa muutos aikaisempaan on, että olen nyt hieman enemmän kiinnittänyt huomiota ruokailurytmiini ja annoskokoihini. Muita hokkuspokkuskonsteja ei muodonmuutokseeni ole tarvittu.”

Myös Tommin hormonitoiminnassa on tapahtunut CPAP-hoidon aloittamisen jälkeen positiivinen muutos. “Minulla todettiin muutama vuosi sitten aivolisäkkeen toiminnassa testosteronin tuotantoa heikentävä vaje. Unitutkimuksessa selvisi, että vaje olikin johtunut uniapneastani, sillä unihäiriöni häiritsi hormonituotantoani öiseen aikaan.”

Tommi on huomannut kantapään kautta, että hoidon jatkaminen on ainakin toistaiseksi hänelle ainoa vaihtoehto. “Käytettyäni laitettani noin vuoden ajan lähdin keväällä 2017 Thaimaan-reissulle ja jätin pakkaamatta laitteen matkaani. Treenasin reissussa paljon ja olo tuntui tosi hyvältä. Pidin laitteen käytöstä tuolloin kaikkiaan muutaman kuukauden verran taukoa. Se oli virhe, sillä uniapneani palasi takaisin. Tästä eteenpäin ajattelin uskoa lääkärini ohjeita hoitoasioissani.”

Kavereille kanssa!

Tommin uusi energinen olemus ei ole jäänyt miehen lähipiiriltä huomaamatta. “Kaverini ovat ihmetelleet mistä muutokseni johtuu. Puhun uniapneasta ja saamastani hoidosta avoimesti ja kannustan ihmisiä pohtimaan, millä tolalla oma nukkuminen on. Oma tarinani on rohkaissut monia kertomaan myös minulle tilanteestaan. Tuntuu, että uneen liittyvät ongelmat ovat todella yleisiä tänä päivänä.”

Jo se, että nukkuu hyvin, herää aamulla virkeänä ja jaksaa suoriutua päivän haasteista hyvällä sykkeellä, on Tommin mielestä syy hoitaa uniongelmansa kuntoon. Mutta on hyvin nukkumisella muitakin hyötyjä. “Energinen elämä on täyttä elämää. Mutta kannattaa miettiä asiaa myös laajemmasta näkökulmasta. Jos tuntuu, että elämässä on epämääräisesti jotain pielessä ja oma suunta pitäisi miettiä uudestaan, on unen kuntoonlaitto silloinkin kaiken a ja o. Hyvin levänneenä jaksaa toimia paremmin oman elämänsä herrana, myös silloin jos kurssia tarvitsee kääntää vähän radikaalimminkin. Uni on loppujen lopuksi aika yksinkertainen tapa ottaa oma elämänsä kunnolla haltuun.”

 

Tee unitesti

Uniapnea pudotti maan pinnalle – mutta vain hetkeksi

Uniapnea pudotti maan pinnalle – mutta vain hetkeksi

Kuopiossa asuvalle, 58-vuotiaalle liikennelentäjä Mauri Häliselle ilmailu on aina ollut lähes koko elämä. Kun Mauri sai muutama vuosi sitten kuulla sairastavansa uniapneaa, hänelle oli selvää, että sairaus olisi hoidettava kuntoon niin pian kuin mahdollista. Parantuminen oli Maurille ainoa vaihtoehto, sillä lentämisestä hän ei olisi valmis luopumaan mistään hinnasta.

Tällä hetkellä 90-paikkaista CityJet Nordic -liikennekonetta Ruotsiin, Norjaan, Tanskaan ja Baltian maihin lentävä Mauri on ollut innostunut ilmailusta aina. 80-luvulla intohimoisesta ilmailuharrastuksesta tuli Maurille pikku hiljaa työ kun hän sai lennonopettajan pätevyyden ja ryhtyi muutamia vuosia sen jälkeen lentämään myös ammatikseen. Järein Maurin uransa aikana luotsaamista koneista on ollut 167-paikkainen matkustajakone.

Rutiinitarkastus avaa silmät

Mauri ei ollut osannut aavistaa kärsivänsä unihäiriöstä, ennen kuin silmät avautuivat ilmailulääkärin rutiinitarkastuksessa. “Kuulun ikäluokkaan, jonka on käytävä tarkastuksessa vuosittain”, Mauri kertoo. “Maaliskuussa 2012 kävin jälleen rutiinitarkastuksessa, jonka aikana kertoilin lääkärille vuoden aikaisia kuulumisiani. Jutustelun lomassa kerroin hänelle myös vaimoni havainnoista, joiden mukaan kuorsaamiseni oli viime aikoina lisääntynyt. Erityisen huolissaan vaimoni oli tuolloin hengityskatkoksista, joita oli hänen mukaansa nukkuessani alkanut ilmaantua.”

Ilmailulääkäri otti Maurin kertomuksen tosissaan ja kehotti häntä hakeutumaan ensi tilassa työterveyslääkärin vastaanotolle. Tätä kautta Maurin olisi mahdollista päästä unen tilaa selvittävään suppeaan unitutkimukseen.

Huonoja uutisia

Tutkimustuloksiaan odotellessa Mauri jatkoi lentämistä entiseen tapaan. Eräänä päivänä hän oli juuri lähdössä työmatkalle Oulusta Osloon kun puhelin soi. “Se oli lääkärini ja hänen viestinsä oli selvä: lentäminen loppuisi heti ja siiville ei olisi paluuta ennen kuin unihäiriö olisi hoidettu kuntoon.” Mauri sai myös kuulla, että hänen uniapneaindeksinsä oli tehdyn unitutkimuksen mukaan yli 30. Tämä tarkoitti sitä, että Maurin uniapnea oli vaikea-asteinen.

Päästyään työkomennukseltaan takaisin Kuopioon, Mauri ryhtyi välittömästi selvittämään, mikä hänen unihäiriönsä selättämisessä olisi seuraava askel. “Sain kuulla lääkäriystävältäni, että julkisella puolella joutuisin odottamaan hoitoon pääsyä vähintäänkin 2-3 viikkoa. Se ei ollut minulle vaihtoehto, sillä halusin saada paranemiseni käyntiin mahdollisimman pikaisesti. Ystäväni suosituksesta varasinkin saman tien ajan Oivauneen Henri Tuomilehdon vastaanotolle.”

Lisää tutkimuksia

Mauri ja Henri tapasivat Oivaunen Kuopion lääkärikeskuksessa vielä samalla viikolla. Perusteellisessa taustakartoituksessa saatiin lisää viitteitä siitä, että uniapnea olisi syy Maurin uniongelmien takana. “En ollut koskaan tullut ajatelleeksi asiaa aikaisemmin, mutta nyt mieleeni alkoi tulla tilanteita, jotka kielivät siitä, että olin ollut jo pitkään epänormaalin väsynyt. Lentäessä väsymyksestä ei ollut koitunut minulle ongelmia, sillä saimme yölentojen aikana nukkua puolen tunnin mittaiset nokoset. Autoa ajaessani tilanne oli sen sijaan ollut toinen. Parinsadan kilometrin mittaisella matkalla olin usein joutunut pitämään tauon puolessa välissä matkaa, kun väsymys oli ollut käydä ylivoimaiseksi. Uniapneariskiäni olivat lisänneet myös vaivihkaa kertynyt ylipaino sekä kohonnut verenpaine.”

Heti Oivaunen ensikäynnin jälkeen Maurille tehtiin unen rakenteen täydellisesti selvittävä laaja unitutkimus. Tutkimusyön tulokset alleviivasit aikaisemmat havainnot todeksi. Maurin unihäiriö oli vaikea-asteinen uniapnea.

 

Lentävä lähtö parempaan päivään

Koska lentämisestä luopuminen ei tullut Maurille kyseeseen, päätti hän selättää uniapneansa ja palata siivilleen niin pian kuin mahdollista: “Paraneminen oli minulle ainoa vaihtoehto ja olin valmis tekemään lujasti töitä sen eteen.”

Mauri sai kotiinsa CPAP-laitteen, jonka avulla hänelle aloitettiin nukkumisen aikana hengitystiet auki pitävä ylipainehoito. Lisäksi Mauri aloitti lääkärin ohjauksessa myös mittavamman elämäntapamuutoksen. “Siirryin vähärasvaiselle 1800 kalorin ruokavaliolle ja ryhdyin käymään kuntosalilla kolmesti viikossa”, Mauri kertoo. “CPAP-hoidon ja elämäntapamuutoksen tulokset alkoivat näkyä uskomattoman nopeasti. Jo kolmen viikon hoidon jälkeen uniapneaindeksini oli pudonnut 32:sta 7,5:een, mikä vastasi lähes normaalia. Kuukauden sairasloman jälkeen pääsin palaamaan työni pariin.”

Hoidon hyvät vaikutukset eivät jääneet tähän. Mauri kertoo, että ensimmäisen kolmen kuukauden hoitojakson aikana hänen painonsa putosi 8 kiloa ja vuoden aikana painonpudotus oli yhteensä 14 kiloa. Myös Maurin kolesterolitaso tippui muutamalla pykälällä. “Oloni parani niin merkittävästi, että päätin ottaa uuden ruokavalion ja kunto-ohjelman pysyväksi osaksi elämääni. Syön edelleen vähärasvaista ruokaa ja käyn kuntosalilla säännöllisesti 2-3 kertaa viikossa.”

Kaikki hyvin!

Mauri käyttää CPAP-laitettaan nykyään kotona ollessaan muutaman kerran viikossa. Työmatkoilla hänellä on mukanaan uniapnean hoidossa käytettävä purentakisko. Kiskon tehtävä on pitää hengitysteiden lihasjännitystä yllä ja auttaa siten niitä pysymään nukkumisen aikana avoinna. “CPAP-laitetta käytän nykyään lähinnä tilanteeni seurantaan”, Mauri kertoo. “Laite mittaa yöllisten hengityskatkosteni määrää ja laskee niiden perusteella unihäiriöni AHI-indeksin. Normaalitila on indeksillä mitattuna 0-4, viimeksi mitatessani oma lukemani oli 2,5.”

Se, että Maurin elimistön ei enää tarvitse käydä hengityskatkosten takia öiseen aikaan ylikierroksilla, on saanut aikaan myös muita hyviä asioita. “Sydämeni joutui aikaisemmin tekemään öisin ylimääräistä työtä ja monesti aamulla verenpaineeni oli jopa korkeampi kuin illalla. Nyt tilanne on normalisoitunut ja arvoni ovat kuten pitääkin.”

Mauri on kiitollinen elämänlaatunsa paranemisesta. Sen lisäksi, että hänen päivänsä ovat nyt entistä pirteämpiä, ovat ne nyt myös entistä lennokkaampia.

“Minulla on siivet selässä ja haluan nousta taivaalle aina kun mahdollista. Olen onnellinen, että voin parantumiseni ansiosta vielä tänäkin päivänä tehdä niin.”

Mauri Hälinen

Tee unitesti

Uniapnea vei puolet elämästä

Uniapnea vei puolet elämästä

Jopa noin 4 % suomalaisista miehistä ja 2 % suomalaisista naisista kärsii uniapneasta. Usein tätä unihäiriötä on kuitenkin vaikea tunnistaa, sillä uniapneapotilas nukahtaa usein iltaisin nopeasti ja nukkuu ongelmitta pitkiäkin aikoja. Niin nukkui myös Tuula Klemetti, joka oli silti jatkuvasti niin väsynyt, että torkkui ensimmäiset päiväunensa usein jo aamulla, muutama tunti heräämisensä jälkeen.

64-vuotias Tuula Klemetti on aina elänyt hyvin aktiivista elämää. Kilpaurheilijataustan omaavan, alkujaan kuusamolaisen ja sittemmin Ouluun muuttaneen Tuulan päivät täyttyvät kiireisestä työstä ja monipuolisista harrastuksista. Suljettuaan takanaan oman kampaamonsa oven työpäivän päätteeksi, Tuula suuntaa usein golf-viheriöille, mökilleen tai vapaaehtoistyön pariin. Kotonaan tämä vauhtinainen ei omien sanojensa mukaan juurikaan ehdi vanhentua.

Uskomattomat unenlahjat

Tuulaa ei voi moittia nukkumisen laiminlyömisestä. Sillä nukkumiseen Tuula on totisesti käyttänyt elämänsä aikana paljon aikaa. Palautumisen ja laadukkaan levon kanssa Tuulan nukkumisella tosin ei juuri ole ollut mitään tekemistä. “Olen aina ollut todella taitava nukahtamaan”, Tuula kertoo. “Sohvalle simahdin yleensä aina elokuvaa katsoessa ja hyvä kun iltaisin edes sänkyyn kerkesin, kun olin jo unessa.” Tuulan mukaan myös hänen yöuniensa pituus haki vertaistaan. “Uneni ovat aina olleet kiitettävän mittaisia. Olen ilman suurempia ponnisteluja pystynyt aina nukkumaan pitkiäkin pätkiä.”

Eikä Tuulan nukkuminen suinkaan jäänyt pelkkiin yöuniin. “Aamulla herättyäni jaksoin usein hoitaa vain aamutoimet ennen kuin oli jo otettava ensimmäiset päiväunet. Usein nukuinkin kymmenen minuutin nokoset aamuisin heti aamupalan jälkeen ennen töihin lähtöä”, Tuula muistelee. “Töissä puolestaan otin nokoset kampaamon takahuoneessa aina kun siihen tuli tilaisuus ja koska olin niin väsynyt, saatoin nukkua vaikka istuallani.” Tuula kertoo myös, että ei ollut lainkaan ihmeellistä, että matkalla Oulusta kotikonnuille Kuusamoon saattoi auton joutua pysäyttämään kolmekin kertaa matkan aikana. Ihan vain sen takia, että olo oli liian väsynyt ajamiseen ja oli otettava väliunet.

Ei se määrä, vaan laatu

Miten voi olla mahdollista, että Tuula oli ahkerasta nukkumisestaan huolimatta silti jatkuvasti lopen uupunut? “Vaikka nukuinkin paljon, ei uneni silti tainnut olla kovin laadukasta. Monesti heräsin yöllä siihen, että tuntui etten saa henkeä. Yskiminen ja kakominen oli sen verran kovaa, että toisinaan pelkäsin saanko sitä loppumaan enää millään.”

Tuula kertoo myös saaneensa usein palautetta kuorsaamisestaan. “Jo muutama vuosikymmen sitten päättyneen parisuhteeni aikana sain usein kuulla mieheltäni, että kuorsaan äänekkäästi.” Tuula sanookin tiedostaneensa jo pitkään kärsineensä jonkinlaisista nukkumisongelmista, mutta jatkaneensa siitä huolimatta sisukkaasti eteenpäin omin voimin. “Kovalla päällä kun olen varustettu, en ymmärtänyt hakeutua hoitoon aikaisemmin. Kun on riittävän väsynyt riittävän pitkään, siihen tottuu. Opin elämään sen asian kanssa, että kävin jatkuvasti reippaasti vajaatehoilla.”

Veto loppuu totaalisesti

Lopulta Tuula kuitenkin joutui antamaan periksi, sillä jatkuvan väsymyksen lisäksi hän alkoi saada myös rytmihäiriötuntemuksia. Ne olivat Tuulalle merkki siitä, että nyt on aivan viimeinen hetki lähteä hakemaan apua. “Vuonna 2016 syys-lokakuun vaihteessa varasin ajan oululaisen terveyskeskuksen yleislääkärille. Häneltä sain lähetteen erikoislääkärille, joka puolestaan määräsi minut suppeaan unitutkimukseen. Unitutkimukseen pääsin helmikuussa 2017 ja diagnoosini oli vaikea-asteinen uniapnea.”

Saatuaan diagnoosin Tuula kuvitteli myös avun olevan saatavilla nopealla aikataululla. Toisin kuitenkin kävi. “Minut laitettiin jonoon. Voisi mennä puolikin vuotta ennen kuin saisin uniapnean hoidossa tarvittavan CPAP-laitteen käyttööni.”

Tuula ei kuitenkaan halunnut jäädä laakereilleen lepäämään vaan päätti löytää keinon saada hoitonsa käyntiin niin pian kuin mahdollista. “Olin tuossa kohtaa jo niin epätoivoinen ja uupunut, että päätin kääntää ihan jokaisen kiven saadakseni nopeasti apua.” Sinnikkäänä naisena Tuula ryhtyi toimeen ja soitteli läpi kaikki Oulun alueen tahot, kuten yksityiset lääkärikeskukset ja hengitysyhdistykset, joissa ajatteli CPAP-laitetta olevan saatavilla. “Etsin ihan kaikkialta. Lopulta löysin Oivaunen webbisivuston ja naputtelin puhelimeeni Oivaunen numeron.”

Ensimmäisen vierailunsa Oivaunen Helsingin lääkärikeskukseen Tuula teki toukokuussa 2017.

Uusi, energinen elämä

“Sain CPAP-laitteen käyttööni Oivaunelta heti vierailuni yhteydessä toukokuussa. Jos olisin jäänyt odottelemaan julkisen terveydenhoidon kankeiden rattaiden pyörimistä, olisin joutunut kärsimään väsymyksestäni viisi kuukautta pidempään. Julkiselta puolelta sain nimittäin CPAP-laitteen itselleni vasta syyskuussa.”

Eikä palvelun nopeus ole ainoa asia, johon Tuula on Oivaunessa tyytyväinen. “Minulla on nyt kotonani kaksi CPAP-laitetta. Laite, jonka sain Oivaunesta ja laite, jonka sain julkiselta puolelta. Laitteissa on selkeitä eroja. Oivaunelta saamani laite on paitsi teknisesti kehittyneempi, myös kalibroitu juuri minun käyttööni soveltuvaksi.”

Tuula kertoo CPAP-hoidon alkaneen tepsiä välittömästi. “Lähdin ystäväni kanssa lomalle Nizzaan pian sen jälkeen kun uniapneani hoito oli alkanut. Ensimmäisen yön kohteessamme nukuin ilman CPAP-laitetta, ja aamulla matkakumppani raportoi minun kuorsanneen yöllä todella äänekkäästi. Seuraavaksi yöksi otin laitteen käyttööni ja sen jälkeen palaute oli tyytyväistä. Olin nukkunut rauhallisesti ja kuorsaaminen oli loppunut saman tien.”

Tuulan tilanne on muuttunut hoidon aloittamisen jälkeen myös tutkitusti. “Kävin hiljattain seurantatutkimuksessa Oivaunessa ja tilanteeni on tällä hetkellä oikein hyvä. Uneni rytmi ja rakenne ovat nyt kunnossa ja arvoni oikein loistavat.”

Kenenkään ei Tuulan mielestä pitäisi mennä hukkaamaan elämäänsä väsymykselle. “Minä annoin uniapnealle puolet elämästäni ihan vain sen takia, että olin liian itsepäinen hakeutumaan hoitoon aikaisemmin. Se oli täysin turhaa. Unitutkimus on tutkittavalle äärimmäisen vaivaton toimenpide ja sen ansiosta saamani hoito on pelastanut minut. Olen sanoinkuvaamattoman kiitollinen siitä, että olen vihdoin saanut elämäni takaisin!”

Tee unitesti

KHL:n fysiikkavalmentaja tietää unen tärkeyden 1

KHL:n fysiikkavalmentaja tietää unen tärkeyden

Jarmo Koivisto on ollut muun muassa Jokereiden pitkäaikainen fysiikkavalmentaja. Ensi kaudella venäläisessä Salavat Julajev Ufa -jääkiekkojoukkueessa työskentelevä Koivisto tietää, kuinka tärkeää nukkuminen on urheilijalle, ja Oivaunelta hän on saanut apua myös omiin uniongelmiinsa.

Jarmo Koivisto on kotoisin Helsingistä ja siellä hän myös asuu, vaikka työ viekin miestä Venäjälle. Kaudella 2017–2018 Koivisto nimittäin toimii Erkka Westerlundin valmentaman Salavat Julajev Ufan fysiikkavalmentajana. Työssään Jarmo vastaa joukkueen jään ulkopuolella tapahtuvan harjoittelun suunnittelusta ja ohjaamisesta. Jarmon tontille kuuluvat niin pelaajien voima- ja liikkuvuusharjoittelu kuin loukkaantuneiden pelaajien kuntoutus, ja hän pitää huolta, että vammojen syntymistä ehkäistään oikealla harjoittelulla.

Koivisto aloitti uransa hierojana 90-luvulla, ja Jokerit tarjosi Jarmolle hänen ensimmäisen työpaikkansa. Jokereissa Jarmo oli kahteen otteeseen: ensin vuodesta 1994 vuoteen 2000 ja uudelleen vuodesta 2010 viime kevääseen. Matkalla Jarmo on ottanut oppia kohtaamiltaan fysiikkavalmentajilta ja opiskellut lisäksi muun muassa osteopatiaa. Uusimpaan työpaikkaansa Jarmo päätyi, kun eteen ilmaantui ainutlaatuinen mahdollisuus: ”Olen Erkan joukkueessa ollut hommissa monesti ennenkin. Oli aika kokeilla jotain uutta, ja ulkomailla valmentaminen on aina kiinnostanut”, Jarmo toteaa.

Uni ei palauttanut

Oivauneen Jarmo tutustui Jokereissa työskennellessään, kun Oivaunen johtava unilääkäri Henri Tuomilehto tuli pitämään Jokereille luennon unen merkityksestä. Samoihin aikoihin Jokerit olivat kokeilleet myös Firstbeat-palautumismittausta. Jarmon mittauksessa selvisi, että hänen yöunensa ei ollut palauttavaa. ”Halusin selvittää asiaa tarkemmin Oivaunen unitutkimuksessa ja samalla pilotoida sitä, jotta voisin kertoa pelaajille, mistä on kysymys”, Jarmo kertoo. ”Nyt myös moni pelaaja on käynyt kokeilemassa unitutkimusta.” Oivaunessa Jarmon uniongelmien perimmäinen syy paljastui. Hänellä todettiin sekä uniapnea että levottomat jalat.

Käänteentekevä loppu pulinalle ja kuorsaamiselle

Ennen levottomien jalkojen diagnoosia Jarmon pohkeet kramppailivat, vaikka hän söi magnesiumia ja joi paljon vettä. Lääkityksen jälkeen vaivat katosivat. Uniapneakin oli aiheuttanut vaivaa. ”Olin ennen kova kuorsaamaan ja pulisin unissani”, Jarmo sanoo. ”Lisäksi toisinaan oli sellaisia aamuja kuin olisi kankkuseen herännyt, päänsärkyä ja pahoinvointia. Nyt ei ole enää sellaista.” Aluksi Jarmon uniapneaa hoidettiin suuhun laitettavalla kiskolla, mutta sen hän otti aina unissaan pois. Nyt käytössä on ylipainehengityshoito, joka on tehnyt lopun pulinasta ja kuorsaamisesta. ”En ole enää väsynyt kuin ennen, ja vaimokin sanoo, että näytän vitaalimmalta”, Jarmo naurahtaa. ”Paljon on tullut hyviä muutoksia, painokin on lähtenyt vähän laskemaan. Pelkästään oman paremman olon vuoksi en luopuisi laitteesta koskaan, vaikka onhan sillä paljon terveyshyötyjä. Se on ollut elämässäni käänteentekevä juttu”, Jarmo toteaa tyytyväisenä.

Unen merkitys näkyy valmennuksessa

Myös Salavat Julajev Ufan valmennuksessa unella on iso merkitys ravinnon ja harjoittelun rinnalla. Jarmo sanoo, että pelissä näkee, jos pelaaja ei ole palautunut kunnolla, koska tämän toiminta hidastuu selvästi. Valitettavasti kunnon lepo on välillä kiven alla. ”KHL:ssä haasteena on matkustaminen, jonka vuoksi unet jäävät vähille. Lätkässä pelit myös loppuvat myöhään, joten peliä seuraava yö ei ole kovin hyvä palautumisen kannalta”, Jarmo toteaa. Osalla pelaajista on Jarmon mukaan todettu myös vaikeuksia nukahtamisen kanssa, mutta siihen on kiinnitetty huomiota panostamalla muun muassa ruokailuun ja valon määrään.

Jarmo Koivisto on erittäin tyytyväinen Oivaunelta saamaansa hoitoon, ja Henri Tuomilehdolta saamaansa tietoa hän on hyödyntänyt myös valmennuksessa. ”Henkka on jeesannut paljon ja kertonut vinkkejä. Lähes kaikki, mitä nyt tiedän unesta, on tullut Henkalta. Itsekin olen toki lukenut aiheesta, mutta Henkka on herättänyt unen merkitykseen”, Jarmo sanoo. Nyt Jarmolla on tarina pelaajille kerrottavaksi, ja omakohtaisen kokemuksen kautta unen tärkeydestä on helpompi kertoa muille. ”Elämäni on parantunut niin paljon, että haluan levittää ilosanomaa muillekin”, Jarmo toteaa lopuksi.

Tee unitesti

Se todellakin johtui unesta

Se todellakin johtui unesta

Parkanossa asuva 61-vuotias Sirpa Autio luuli nukkuvansa öisin riittävästi ja ihmettelikin siksi, miksi olo oli aamuisin aina väsynyt. Sirpa etsiytyi Oivaunen unitutkimukseen ja sai yllätyksekseen kuulla kärsivänsä kolmesta erilaisesta unihäiriöstä.

Sirpan lähipiiriin kuuluu avopuoliso, kaksi omaa aikuista tytärtä, näiden neljä lasta sekä avopuolison kaksi lasta ja heidän kolme lastaan. Perheen lisäksi Sirpan arjen täyttävät vakuutusneuvojan työ sekä harrastukset, joista rakkaimpia Sirpalle ovat monipuolinen liikunta, puutarhanhoito, marjastus, sienestys, mökkeily, lukeminen ja käsityöt. Energiaa Sirpa siis todellakin päivisin tarvitsee. Mutta miksi hän aikaisemmin oli aina väsynyt?

Unihäiriöt laajenivat myös avopuolison ongelmaksi

Sirpa kyllä luuli nukkuvansa riittävän pitkään, vaikka usein öisin heräilikin eikä heräämisten jälkeen oikein tahtonut saada unen päästä enää kiinni. Aamuisin Sirpan päätä särki ja hän huomasi suunsa ja nenänsä olevan usein todella kuivia.

Sirpan nukkumisongelmista kärsi hänen itsensä lisäksi aivan yhtä lailla myös Sirpan avopuoliso, jonka unet häiriintyivät öisin Sirpan kuorsauksen takia. Ja kun vieruskaveri sitten omia unia turvatakseen yritti hiljentää Sirpaa tönimällä häntä toiseen asentoon, Sirpa heräsi eikä nukkumisesta enää tahtonut sen jälkeen tulla mitään. Sirpan ongelma ei siis ollut vain hänen oma ongelmansa, vaan siitä kärsi myös hänen ympäristönsä.

Viidakkorumpu ohjasi hoitoon

Sirpa alkoi aavistella päiväväsymyksensä johtuvan siitä, ettei hän sittenkään nukkunut riittävän hyvin ja laadukkaasti, vaikka niin oli aina luullut. “Työterveyslääkärillenikin esitin kerran epäilykseni, että voisikohan kuitenkin olla niin että ongelmani johtuvat unesta”, Sirpa kertoo. “Hoitoon halusin päästä ja koska julkisella puolella se on usein hyvin hidasta, päätin etsiä vaihtoehdon yksityiseltä sektorilta. “

Ja itse asiassa Sirpalla olikin jo vaihtoehto valmiina. Hän oli toisinaan törmännyt juttuihin Oivaunesta erilaisissa ympäristöissä ja myös Sirpan lapset suosittelivat Oivaunta hänelle. Lisäksi eräs Sirpan ystävä oli saanut avun omiin uniongelmiinsa samaisesta paikasta, joten Sirpan valinta oli selvä.

Kolme ongelmaa huonojen unien taustalla

Sirpa otti yhteyttä Oivauneen ja pääsi pian laajaan unitutkimukseen. Tutkimusyönä Sirpan uni sattui olemaan kohtalaisen palauttavaa, mutta ongelmia unesta kuitenkin löytyi – jopa kolmin kappalein. “Minulla todettiin keskivaikea uniapnea, levottomat jalat sekä herkkäunisuus”.

Jokaiseen Sirpan vaivaan löytyi Oivaunesta kuitenkin hoito. Sirpa sai itse päättää, haluaako hän ottaa kokeiluun uniapnean hoidossa käytettävän CPAP-laitteen. “Minulla on laitteesta naisten versio”, Sirpa kertoo. “Sen käyttö on todella vaivatonta, eikä laite itsessään pidä minkäänlaista ääntä. Ensin luulin, ettei laitteen kanssa pysty nukkumaan, mutta se oli esisäädetty minun tarpeisiini niin hyvin, että heti ensimmäisenä yönä nukuin 7,5 tuntia. Herätessä oli suorastaan euforinen olo! Suosittelen laitetta lämpimästi jokaiselle, joka vähänkään kärsii uniapneaan liittyvistä ongelmista.”

Myös levottomiin jalkoihin ja herkkäunisuuteen löytyi Sirpalle Oivaunesta apu. Levottomia jalkoja hoidetaan tällä hetkellä lääkityksellä, jota Sirpa käyttää nyt kolmen kuukauden ajan. Sen jälkeen lääkitys lopetetaan. Herkkäunisuuden hoitoon Sirpa puolestaan sai hyviä neuvoja ja suosituksia esimerkiksi unirytmin ylläpitämiseen, ruokailuun, illan rauhoittamiseen ja nukkumisolosuhteiden parantamiseen.

Uusi virkeä Sirpa

Sirpa alkoi huomata hoitojensa vaikutuksia hyvin pian niiden aloittamisesta. “Aamuisin olo on virkeämpi lyhyemmänkin yöunen jälkeen, aineenvaihduntani on muuttunut selkeästi paremmaksi ja iho on sileä ja heleä kautta kropan”, Sirpa listaa tyytyväisenä. “Herkkäuninen olen vieläkin, mutta nykyisin saan herättyäni heti uudelleen unen päästä kiinni, enkä edes välttämättä joka yö enää heräile. Muutos entiseen on selkeä!”

Sirpa ei malta olla listaamatta myös muita positiivisia kokemuksiaan. “Ennen tunsin palleassani ahdistavaa, painostavaa oloa – se on hävinnyt. Jaksan nykyisin paremmin, kun pää on selkeämpi ja olo virkeämpi. Levottomat jalat ovat rauhoittuneet hoidon ansiosta ja lenkkeilykin on nyt mukavaa, kun aikaisemmin esiintynyttä hengenahdistusta ei enää ole.”

Sirpan mielipide unesta ja siihen panostamisesta onkin selkeä. “Kannattaa ehdottomasti hakeutua hoitoon, jos nukkumisessa on ongelmia. Miksi kärsiä koko elämänsä huonolaatuisesta unesta, kun sen saa hoidolla paremmaksi!”

Tee unitesti

Onnenkantamoisella unioppiin

Onnenkantamoisella unioppiin

Finnairilla production support managerina työskentelevä Kjell Skogberg voitti työpaikkansa arvonnassa hoitojakson Oivauneen. Kjell sai uniklinikalta hyviä neuvoja elämänlaatunsa parantamiseen, ja unitutkimuksen avulla paljastui myös asioita, joita Kjell ei ollut osannut edes aavistaa.

Finnairilla Kjellin vastuulle kuuluvat lentokonehuoltoa tukevat toiminnot, kuten työvälineiden, työvaatteiden ja kiinteistöjen hallinnointi sekä alihankinnat. Työn ohella miehen pitää kiireisenä maanviljely perintötilalla, jota hän on hoitanut jo vuodesta 2003 saakka. Talvisin Kjellin elämään kuuluvat avantouinti sekä vapaapalokuntatoiminta. Kjellillä riittää puuhaa, joten hyvä lepo on jaksamisen kannalta tärkeää.

Arpa vei unitutkimukseen

Ensimmäisen kosketuksensa Oivauneen Kjell sai työpaikkansa hyvinvointipäivässä, johon Oivauni oli tilattu esittäytymään. Kjell päätti ottaa osaa Oivaunen kyselyyn, joka käytiin paikan päällä läpi unihoitajan kanssa. Kyselyn perusteella todettiin, että Kjell nukkuu liian vähän, mutta sen hän oli tiennyt jo aiemmin. Unet jäivät usein liian lyhyiksi, ja varsinkin iltapäivisin hän huomasi vireystilansa laskevan.

Hyvinvointipäivänä järjestettiin myös arvonta, jonka pääpalkintona oli hoitojakso Oivaunessa. ”Yllätyksekseni voitin ja menin mielelläni unitutkimukseen, kun kerran sain siihen ainutlaatuisen mahdollisuuden”, Kjell toteaa.

Yllättäviä tuloksia

Diagnoosien lisäksi Kjell sai Oivaunesta hyvät ohjeet, joilla hoitaa unihäiriöitään. Uniapneaan riitti hoidoksi painonpudotus sekä ruokavalion ja -rytmin muutos. Paineilmahoitoa Kjell ei siis toistaiseksi tarvinnut, mutta purentasilta häntä kehotettiin hankkimaan. Levottomat jalat varmistettiin vielä verikokeella, jolla mitattiin raudan pitoisuus veressä. Sen jälkeen Kjell sai kuurin rautalisää.

Kjell on huomannut, että ruokarytmin ja ravinnon laadun muuttaminen on todellakin auttanut. ”Ajattelin aluksi, että uusilla opeilla vain lihoo, koska kaikkialla on aina sanottu, ettei iltaisin saa syödä raskaasti.” Huoli osoittautui kuitenkin aivan turhaksi, ja Kjellin mukaan hänen elämänlaatunsa on parantunut huomattavasti. Nyt Kjell tietää, millaista ruokaa ja millaisia annoksia mihinkin aikaan päivästä kuuluu syödä, jotta jaksaa töissä myös iltapäivällä ja saa illalla unen päästä kiinni.

Käynti Oivaunessa oli Kjellin mielestä erittäin avartava. Asiat perusteltiin hyvin ja henkilökunta oli todella ammattitaitoista. ”Soisin mielelläni kaikille vastaavan käynnin, jotta muutkin voisivat oppia parantamaan omaa hyvinvointiaan”, Kjell toteaa.

Tee unitesti

Pienen ihmisen uni on iso asia 2

Pienen ihmisen uni on iso asia

Kouvolassa asuva nelihenkinen Ollin perhe sai Oivaunesta apua perheen neljävuotiaan esikoisen Mean unihäiriöihin. Aiemmin muun muassa keskittymisvaikeuksista ja yöllisistä hengityskatkoksista kärsinyt Mea on äitinsä Helenan mukaan hoidon jälkeen kuin uusi tyttö.

Ollin perheeseen kuuluvat Mean ja Helena-äidin lisäksi isä Markus sekä Mean kaksivuotias pikkuveli Roope. Mea on Helenan mukaan vilkas ja liikunnallinen. Tyttö on pienestä asti tykännyt pomppimisesta ja juoksemisesta, ja hän käy ahkerasti myös jalkapallokoulussa sekä liikuntakoulussa. Lisäksi Mea on aina ollut temperamenttinen, mutta vanhemmat eivät osanneet aavistaa, että Mean kiukkupuuskat eivät johtuneet ainoastaan tytön luonteesta.

Lyhyt pinna ja hengityskatkoksia

Ennen käyntiään Oivaunella Mea oli lyhytpinnainen eikä jaksanut keskittyä asioihin. Hän saattoi saada raivokohtauksia pienistäkin asioista, ja kiukku saattoi alkaa jo aamusta. Helenan mukaan harmi alkoi välillä jo ennen kuin Mea pääsi edes sängystä ylös. Jalkapallokoulussa Mea ei jaksanut keskittyä tekemiseen, vaikka hän kuuntelikin aina ohjeet. Varsinainen huoli vanhemmilla oli kuitenkin Mean nukkumisesta.

Mealla oli yöllisiä hengityskatkoksia, hän kuorsasi ja hänen unensa oli levotonta. ”Tyttö pyöri ja hyöri ja saattoi tippua sängystäkin”, Mean äiti Helena kertoo. Lisäksi Mea puhui, lauloi ja nauroi unissaan ja sai myös yöllisiä kauhukohtauksia. Pienempänä tyttö ei myöskään käynyt kunnolla nukkumaan, vaan levotonta vaihetta saattoi iltaisin kestää parikin tuntia. Vanhemmat eivät koskaan tienneet, mitä yöltä odottaa.

Ohjaus oikeaan suuntaan

Helena oli useasti puhunut neuvolassa Mean yöllisistä hengityskatkoksista, mutta häntä ei otettu vakavasti. Nelivuotisneuvolassa hän sitten jutteli asiasta neuvolalääkärille, joka kirjoitti lähetteen korva-, nenä- ja kurkkutautien poliklinikalle. Mean tutkittuaan poliklinikan lääkäri ehdotti kitarisojen poistoleikkausta, koska se kuulemma oli tyypillinen hoito kyseisessä tilanteessa.

”Mietimme, että mitä jos leikkaus ei autakaan”, Helena sanoo. ”Emme halunneet, että Mea nukutetaan ja leikataan turhaan, joten päätimme kysyä mielipidettä toiseltakin lääkäriltä”. Toinen lääkäri oli sitä mieltä, että Mean oireet viittaavat uniapneaan, mutta varmuus saataisiin vain kunnon tutkimuksella. Lääkäri kirjoitti Mealle lähetteen Oivauneen, ja jo muutaman viikon päästä Mea oli äitinsä kanssa Oivaunessa tutkittavana.

Totuus paljastuu

Ohjaus Oivauneen kannatti. Unitutkimuksen avulla Mealla todettiin lievä uniapnea, viitteitä levottomista jaloista sekä lievä parasomnia. Levottomiin jalkoihin Mea sai lyhyen lääkekuurin. Lisäksi hoitoon kuului elämäntapojen muuttaminen, joka Mean tapauksessa tarkoitti tukevampia iltapaloja sekä enemmän rauhoittumista ennen nukkumaanmenoa.

Oivaunen diagnoosin jälkeen Mea on Helenan mukaan kuin uusi lapsi. Tytön temperamentti on säilynyt entisellään, mutta hän on kuitenkin aiempaa rauhallisempi eikä enää hermostu niin nopeasti. Measta on äitinsä mukaan tullut myös paljon omatoimisempi, ja hän jaksaa keskittyä paremmin. Lisäksi Mea uskaltaa rohkeammin kokeilla uusia asioita.

”Mea käy nykyään helpommin nukkumaan ja osaa itsekin sanoa, kun häntä väsyttää”, Helena kertoo. Myös yöt ovat muuttuneet Helenan mukaan paljon rauhallisemmiksi. ”Mea nukkuu yönsä kunnolla, eikä hän ole enää pudonnut sängystäkään. Myös kuorsaus on rauhoittunut, ja myöhemmin tehty kitarisojen poisto on auttanut kuorsaukseen entisestään.”

Helena on todella tyytyväinen Oivauneen ja suosittelee käyntiä kaikille, joilla on yhtään ongelmia unen kanssa. ”Oivaunesta saa todella hyvää palvelua!”

Kuva: Henna Viren