Arki pyörii parhaiten hyvin levänneenä

Kuukauden teema

Arki pyörii parhaiten hyvin levänneenä

Syyskuussa kesälomat alkavat olla useimmilla takana, ja arki lähtenyt rullaamaan tutuilla uomillaan. Usein arkeenpaluu tarkoittaa monelle myös kiireen, stressin ja velvollisuuksien lisääntymistä. Nyt onkin hyvä aika palauttaa mieleen se, että unta on muistettava vaalia myös arjen keskellä.

 

Palautuminen on tärkeää silloinkin kun tuntuu ettei sitä tarvitse

Juuri silloin kun arki rullailee mukavasti eteenpäin eikä elämässä tunnu olevan suuria haasteita, tulee usein unohdettua lepäämisen tärkeys. Kiinnostava työprojekti, kodin remontti tai vaikka uuden harrastuksen aloittaminen saattavat imeä mukaansa niin, ettei illalla millään malttaisi mennä nukkumaan. Aamulla toisaalta saattaa jaksaa lyhyistä unista huolimatta nousta suht helposti ylös, kun uusi innostava päivä on edessä.

Unilääkäri Henri Tuomilehto kuitenkin muistuttaa, että unesta tinkimällä kukaan ei tee palvelusta itselleen. “Jonkun aikaa ihminen voi tulla toimeen nukkumalla vain 5-6 tuntia yössä, mutta pidemmässä juoksussa näin lyhyistä unista seuraa eittämättä univajetta. Vaikka tuntuisikin siltä, että vähempikin uni itselle riittää, on se harhaluulo. Ihminen kyllä “selviytyy” vähemmilläkin unilla, mutta se, onko oma potentiaali silloin kokonaan käytössä, onkin sitten eri juttu. Kyllähän ihminen tietenkin pärjää vaikka vain 20 %:lla omasta täydestä suorituskyvystään, mutta onko siinä mitään järkeä, että jättää sen 80 % käyttämättä?”.

 

Huolehdi unestasi hyvän sään aikaan

Juuri silloin, kun elämässä kaikki rullailee sutjakkaasti, olisi Henrin mukaan oikea aika panostaa unensa kunnostamiseen. “Kun ihan tavallisessa arjessa huolehtii siitä, että unirytmi on kunnossa ja lepo laadukasta, selviää paremmin myös niistä tilanteista kun elämässä yhtäkkiä tuleekin eteen haasteita. Sillä haasteitahan jokainen jossakin vaiheessa varmasti kohtaa, se kuuluu normaaliin elämään. Kun on ennakoivasti huolehtinut omasta hyvinvoinnistaan, ei sitten luhistu kuin korttitalo siinä kohtaa kun elämä alkaakin jostakin syystä mennä hetkellisesti alamäkeä.”

Henri kertoo esimerkin urheilijoiden maailmasta. “Urheilijatkin valmistautuvat vaativaan suoritukseensa huolehtimalla normaalissa arkiharjoittelussaan siitä, että laadukkaalle levolle ja palautumiselle jää riittävästi aikaa. Kun H-hetki sitten kisoissa koittaa, urheilijalla on käytössään täysi potentiaalinsa ja paukkuja ottaa itsestään kaikki irti.”

 

Mitä jos sitten kuitenkin tulee seinä vastaan?

Ajoittainen stressi ja vastoinkäymiset ovat siis luonnollinen osa elämää ja kun niitä tulee eteen, pitää tämä vain hyväksyä. Joskus tilanne voi kuitenkin käydä niin paineistetuksi, että se alkaa haitata nukkumista. Pidempijaksoinen valvominen voi viedä voimat eikä päivistäkään enää tunnu selviävän millään. Silloin moni turvautuu esimerkiksi työterveyslääkärin apuun ja kävelee vastaanotolta ulos nukahtamis- tai unilääkeresepti taskussaan.

Ovatko unilääkkeet turvallisia ja pitäisikö niitä edes käyttää lainkaan? Henri Tuomilehdon mukaan lääkkeisiinkin on ihan hyväksyttävää turvautua joskus. “Unilääkkeiden käyttö on oireen hoitoa ja se on ikäänkuin tekohengityksen antamista tilanteessa, jossa ihminen on ylivoimaisen väsynyt. Silloin on tärkeää saada akuutti univaje korjattua nopeasti, jotta ihmisen yleinen vireystila saadaan paranemaan. Pitää kuitenkin muistaa, että uniongelmat voidaan hoitaa kuntoon vain ja ainoastaan selvittämällä niiden juurisyy ja tarjoamalla tähän oikeanlaista hoitoa. Uniongelmien syy tai syyt saadaan parhaiten selville laajalla unitutkimuksella, jossa pureudutaan syvälle unen rakenteeseen ja selvitetään tismalleen se, mitä kehossa nukkumisen aikana tapahtuu.”

 

Jotkut elämäntyylit ovat haastavampia kuin toiset

Kaikilla ihmisillä ei ole mahdollisuutta rytmittää valveillaolon ja nukkumisen aikaansa optimaalisesti luontaisen kellon mukaan. Esimerkiksi kolmivuorotyöläinen voi kohdata nukkumisessaan suuriakin haasteita sen takia, että vuorotyö sotii ihmisen fysiologiaa vastaan. Ei ole luontaista että joutuu olemaan valveilla silloin kun luonnollisesti nukuttaisi ja tekemään töitä silloin kun keho kaipaisi lepoa. Haaste on siis selkeästi olemassa, mutta sekin on Henrin mukaan selätettävissä. “On aivan totta, että vuorotyöläinen joutuu kiinnittämään palautumiseensa enemmän huomiota kuin päivätyötä tekevä ihminen. Kun nukkumisajat ovat epäsäännöllisiä, on tärkeää panostaa siihen, että muut elämän osa-alueet olisivat mahdollisimman hyvin mallillaan. Oma elämänsä pitää organisoida siten, että vuorotyöstä huolimatta pystyy harrastamaan riittävästi liikuntaa, syömään terveellisesti sekä huolehtimaan myös sosiaalisista suhteistaan. Tämä on haastava yhtälö, mutta omilla valinnoilla voi vaikuttaa siihen miten tasapainoisen kokonaisuudesta saa rakennettua.”

 

Miten paljon olisi tarpeeksi?

Se, paljonko kukin unta tarvitsee, on yksilöllistä. Ymmärtämällä unen rakennetta, voi kuitenkin päätellä, miten paljon unta olisi vähintään vuorokaudessa saatava. Alkuyön aikana nukutaan ensimmäiset kolme tuntia pääasiassa syvää unta. Tämä unijakso on tärkeä siksi, että sen aikana tapahtuu hormonaalisia asioita, kuten kasvuhormonin erittymistä, mikä on oleellista soluvaurioiden korjaamisen ja palautumisen kannalta. Loppuyöstä aivot puolestaan käyvät kuumana pääosin rem-unesta koostuvan univaiheen aikana. Silloin tapahtuu oppimisen kannalta tärkeitä asioita ja muistijäljet vahvistuvat.

Univaiheita ei voi erottaa toisistaan, vaan uni on kokonaisuus. Et siis voi nukkua vain “palauttavaa unta” alkuyöstä tai valita oppimisen polkua loppuyöstä. “Aivot ovat kaiken älyllisen toimintamme keskus ja ne toimivat optimaalisesti silloin kun ne ovat palautuneet kunnolla”, Henri kertoo. “Lisäksi uni on esimerkiksi aineenvaihdunnan kapellimestari, ja on todella vankkaa näyttöä siitä, että jos uni on pielessä, ei aineenvaihduntakaan pääse toimimaan kunnolla.”

Henrin mukaan joitakin vuosia sitten trendi oli nukkua mahdollisimman vähän, 5-6 tunnin yöunia ihannoitiin esimerkiksi bisnesmaailman piireissä. Näin lyhyillä unilla palauttava vaikutus on kuitenkin huono ja univajetta pääsee syntymään eittämättä. Henri onkin tyytyväinen siitä, että suhtautuminen nukkumiseen on viime aikoina muuttunut: “Tänä päivänä unta osataan arvostaa ja voidaankin sanoa, että “sitä kovempi jätkä, mitä enemmän hän nukkuu”. Itse kehotan asiakkaitani nukkumaan aina niin paljon kuin mahdollista. Ainakin nyt sen 7-8 tuntia yössä.”

 

Tasapaino, tasapaino, tasapaino

Hyvä stressin- ja arjensietokyky ovat suorassa suhteessa siihen, miten hyvin ihmisen elämä on kokonaisvaltaisesti tasapainossa. “Laadukas ja riittävä lepo, terveellinen ruokavalio, liikunta ja toimivat ihmissuhteet ovat ihmisen hyvinvoinnin peruspilarit ja näiden olisi oltava balanssissa”, Henri alleviivaa. “Uni on näistä kuitenkin kaikkein tärkein. Kun olet levännyt hyvin, jaksat liikkua, kiinnittää huomiota ruokavalioosi ja hoitaa päivän kohtaamiset kanssaihmistesi kanssa mallikkaasti. Kiinnitä siis huomiota siihen, että olipa elämäntilanteesi juuri nyt mikä tahansa, pyrit kaikin keinoin varmistamaan sen, että palaudut joka yö riittävän pitkään ja mahdollisimman laadukkaasti.”

 

Varaa aika Oivaunen unitutkimukseen